Merimaskun historia

Merimasku itsenäistyi vuonna 1865 ja liitettiin Naantalin kaupunkiin 1.1.2009. 

 
Merimaskun historiaa ja nykypäivää

 
Nimikin jo kertoo, että Merimaskulla on alun perin ollut tekemistä Maskun kunnan kanssa. Ennen kuin Merimaskusta tuli itsenäinen kunta se kuului Maskun hallintopitäjään. Varhaisimmat kirjalliset tiedot ovat vuodelta 1556. Kirkollisesti Merimasku kuului Naantalin emäseurakuntaan, hallinnollisesti Maskun hallintopitäjään ja oikeudenhoidollisesti 1600-luvulta lähtien Rymättylän käräjäkuntaan. 


Vuonna 1865 yleisen kunnallislain yhteydessä Merimaskusta tuli itsenäinen kunta. Noiden alkuvuosien jälkeen on eri hallintokuntia syntynyt alkuperäisen kolmen lisäksi lähes parikymmentä aina sairausvakuutuspiiristä aluehälytyskeskukseen. Nykyään Merimasku kuuluu muun muassa Raision kihlakuntaan, Turun työvoimapiiriin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Suuri osa Merimaskusta sijaitsee Otavan saarella, mihin on vuodesta 1970 ollut kiinteä maayhteys Naantalin Luonnonmaalle Särkänsalmen sillan kautta. Lokakuussa 2002 on valmistunut toinen silta vanhan lossin tilalle Kirkonsalmen yli. Merimaskun pinta-ala on 101 neliökilometriä, josta lähes puolet on vettä. Kuntaan kuuluu 94 saarta, joista kuudella on ympärivuotista asutusta.

Väestöntiheys on ollut viime vuosina nouseva. Vuonna 1910 Merimaskussa oli noin tuhat asukasta ja väestö oli vähenemään päin. Vasta vuonna 1975 tavoitettiin muuttoliikkeen aallonpohja, kun asukkaita oli 648. Tämän jälkeen väestö lähti jälleen kasvuun osittain sillan ja Hellemaan palstoituksen ansiosta. Tänä päivänä Merimaskun asukasluku on jo 1600 ja lukumäärä kasvaa edelleen. Kesäisin asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat mökeilleen.
 
Kallioiset mäet ovat tyypillistä Merimaskua ja yleensä kaikki niiden väliin jäävä alavampi maa on aikanaan raivattu viljelyksille. Leuto ilmasto mahdollistaakin vaativien ja pitkän kasvukauden tarvitsevien lajien, kuten sokerijuurikkaan, kurkun ja varhaisperunan viljelyn. Pitkä ja lämmin syksy ja Otavan saaren sopiva sijainti lintujen muuttoreiteillä houkuttelee lukuisia lintulajeja pysähtymään muuttomatkoillaan Merimaskuun Köylijärvelle ja etenkin Taattistenjärvelle.

 

 
1.12.2010

 

merimasku.gif 

 

 

MERIMASKUN VAAKUNA
Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari).
Merimerkki kertoo ranta-asukkaiden merenkulusta. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

 

 

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Merimaskun historia".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.