Rymättylän historia

Rymättylässä on vahvat talonpoikaisperinteet ja kylä on sijainnut Turku-Tukholma- laivareitin varrella jo varhaisina aikoina.

 

Kalastuspitäjänä Rymättylä tunnettiin jo varhain. Kalastusta koskevia tuomareiden säädöskirjeitä on ollut jo 1200-luvulla.

Monet keskiaikaisten sukujen jäsenet ovat asuneet Rymättylässä. Mm. Suomen piispa Mikael Agricola on omistanut kartanon Airismaalta.

Pyhän Jaakobin kirkon vanhin osa peräisin 1300-luvulta.

 

Rymättylästä tehtiin purjehduksia Tukholmaan 1500-luvulta 1800-luvun alkuun asti. Matkoja tehtiin ns. kuuteilla, joilla kaupattiin erilaisia talonpoikaistuotteita ja ostettiin mm. suolaa. Merenkulun perinteitä jatkoivat 1960-luvulla Saukko-sillilaivat, joiden Islannin vesiltä tuoma saalis kattoi lähes 80% koko maan sillin kulutuksesta. Perinteitä jatkaa Röölässä sijaitseva sillitehdas BoyFood Oy, jonka osti vuonna 2012 Orkla Foods Finland Oy.

 

Vuonna 1970 valmistui Särkänsalmen silta, jonka seurauksena Rymättylän pääsaaresta Otavasta on kiinteä tieyhteys Naantalin Luonnonmaalle ja edelleen mantereelle.

Vuonna 1999 valmistunut Kirveenrauman silta jatkoi kiinteän tieyhteyden Airismaan saareen.

 

Rymättylän kunnan vaakuna

Vaakunan selitys:

 

"Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3:."

Silakat symbolisoivat kunnan tärkeää elinkeinoa, kalastusta, ja tähdet kunnan yhdeksää huomattavimpaa saarta.

Ehdotuksen oli laatinut konttoripäällikkö Gustaf von Numers.

Rymättylän kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan ja vaakunaselityksen 16.12.1952 ja se vahvistettiin sisäasiainministeriössä 18.12.1953.

 

Rymättylän historia -kirjat

Rymättylän kunnan kotiseutu- ja museolautakunta teki lokakuussa 1964 kunnanvaltuustolle aloitteen pitäjänhistorian aikaansaamiseksi. Sopimus pitäjänhistorian kirjoittamisesta tehtiin lehtori Eeva Matinollin kanssa 11.6.1968. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1982 ja seuraavat painokset 2000-luvulla. Ensimmäiseen Rymättylän kunnan ja seurakunnan vuonna 1965 perustamaan historiatoimikuntaan kuuluivat sotilasmestari Armas Kallio, emäntä Kerttu Lähteenmäki, maanviljelijät Teuvo Länsiö, Keijo Saari, Martti Saarisalo ja Pauli Suominen, ruustinna Elli Suominen ja opettaja Veikko Normaja.

 

Rymättylän historia -kirjoja on myynnissä mm. Rymättylän kirjastossa:

 

 

Rymättylän historia I      

 

Esihistoria ja Ruotsin vallan aika

   Kirjoittaneet:    Pentti Koivunen esihistoria, luku I
      Eeva Matinolli   Ruotsin vallan aika, luvut II-IX.
   Kustantaneet: Rymättylän kunta ja seurakunta
   Painettu  Turussa 1982, Painotalo Gillot Oy      
            

 

Rymättylän historia II.1  

 

Luonto, 1800- ja 1900-luvut, murre

Kirjoittaneet:Lennart Saariluku I
Eeva Matinolliluvut II - XI
Marja Kalskeluku XII
Kustantaneet: Rymättylän kunta ja seurakunta
   Painettu   Turussa 2000, Painotalo Gillot Oy      

 

Rymättylän historia II.2

 

Kyläkuvaukset, tilanhaltijaluettelot,

käytetyt lähteet, hakemistot

Laatinut:Eeva Matinolli
Kustantaneet: Rymättylän kunta ja seurakunta
Painettu   Turussa 2001, Painotalo Gillot Oy      

 

Rymättylän historia I.2

 

Rymättylässä 1644 Jacob Christopherson,
Stenklyftin kartat

Kartat ovat löytyneet Turun maanmittauskonttorin jakoarkistosta ja saattavat olla nuoren maanmittarin (Jacob Christopherson, 1620-86 (otti nimen Stenklyft)), ensimmäinen itsenäinen maanmittaustyö.
Toimittanut:Eeva Matinolli
Kustantanut:Rymättylän kunta
Painettu   Turussa 2002, Painotalo Gillot Oy

.

.
Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -julkaisu
Varsinais-Suomen liiton ja Turun maakuntamuseon julkaiseman Varsinais-Suomen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta kirjasarjan seitsemäs osa. Julkaisun tarkoituksena on kertoa Rymättylän vanhasta rakennuskannasta ja kulttuuriympäristöstä, ja niiden muodostumiseen ja muuttumiseen vaikuttaneista tekijöistä.

Julkaisu perustuu Rymättylässä vuosina 1989 - 1995 tehtyyn vanhan rakennuskannan inventointiin, jonka suorittivat Kimmo Ketonen, Sari Hirvonen-Skärbö, Marjukka Saarivuori ja Sirkka-Liisa Sihvonen. Inventointia täydensi käsikirjoitustyön aikana Sirkka-Liisa Sihvosen ohella Maarit Vehmanen.

Painettu Saarijärvellä 2001, Saarijärven Offset Oy

 

4.8.2014

 

 

Kuva: Matti Rinne
Nuottareet

 

 

  

 

rymattyla_vaak200.jpg
Rymättylän vaakuna

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Rymättylän historia".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.