Leppälintu

Leppälintu valittiin nimikkolinnuksi äänestyksellä vuonna 1997. Perusteluna valinnalle oli, että se on vanhojen pihojen ja puutarhojen lintu. Leppälintu saapuu Suomeen yleensä toukokuussa, kun Naantalin elämä muutoinkin vilkastuu. Keskusta-alueella se suosii lehtipuuvaltaisia puistoja ja pihapiirejä, vaikka luonnossa se on yleensä havumetsien asukas. 

  

Leppälintu  Phoenicurus phoenicurus

 

Leppälintukoiras on korea pihalintu. Nimensä se on saanut rinnan väristä. Se on vatsapuoleltaan punaruskea, juuri katkaistun lepän värinen. Vanhassa suomenkielessä leppä on merkinnyt myös verta. Koiraan kurkku on keväällä väriltään musta. Naaras on ruskeamman harmaa. Molempien sukupuolten pyrstön väri on ruosteenpunertava.

 

Yhteistä leppälintupuolisoille on niiden hermostunut pyrstön väristäminen pesäpaikan lähettyvillä. Leppälinnun huomaa: se istuu näkyvällä paikalla ja ääntelee ahkerasti. Tähystyspaikaltaan se tekee lyhyitä syöksyjä hyönteisten kimppuun. Hyönteisten lisäksi ravinnoksi kelpaavat hämähäkit ja madot. Reviirilaulun säe on surumielinen ja sitä kuvataan kirjaimin esimerkiksi hiitryitryitryi tsisisi. Varoitusääni on hyit-tek-tek.

 

Leppälintu on kolopesijä, joka alun perin on mieltynyt avariin luonnonkoloihin valoisissa ja vanhoissa mäntymetsissä sekä harvapuustoisilla rämeillä. Leppälintu on sopeutunut hyvin pöntöissä pesimiseen, ja samalla siitä on tullut myös kaupunkilintu. Leppälintu pesii erityisen mielellään matalissa (20 cm) pöntöissä. Se tarvitsee kuitenkin kokoonsa nähden suuren lentoaukon (4-7 cm). Suositeltu pönttöjen välimatka on sata metriä ja ripustuskorkeus n. 1,5-2 (3) metriä. Suuren lentoaukon takia leppälinnun pesään voi munia myös käki, jos lentoaukko on riittävän suuri (6 cm tai suurempi). Leppälinnut ovatkin käenpoikasten yleisimpiä kasvattivanhempia. Munittuaan leppälinnun pesään, käki jättää hautomisen ja poikasten ruokkimisen leppälintuemojen huoleksi. Käen munan leppälinnun pesässä erottaa vain sen hieman suuremmasta koosta.

 

Leppälintu saapuu Suomeen yleensä toukokuussa, kun Naantalin elämä muutoinkin vilkastuu. Keskusta-alueella se suosii lehtipuuvaltaisia puistoja ja pihapiirejä, vaikka luonnossa se on yleensä havumetsien asukas. Se munii pesäänsä touko-kesäkuussa neljästä seitsemään sinivihreää munaa, joita haudotaan sammalista ja puunkuoresta tehdyssä pesässä pari viikkoa. Pesän pehmikkeenä on usein muiden lintujen höyheniä.  Poikaset viipyvät pesässä noin kaksi viikkoa.

 

Elo-syyskuussa Naantalin elämän hiljentyessä leppälinnutkin lähtevät. Niiden muuttokohteena on trooppinen Afrikka. Tiedetään, että Suomen leppälintukannat romahtivat alle puoleen 1950–70-luvuilla. Syiden uskotaan olevan talvehtimisalueilla. Viime vuosikymmenellä runsaus puolestaan on taas kasvanut. Vuotuisen pesivän kannan suuruusarviot vaihtelevat 300 000 - 700 000 parin välillä. Näin se olisi ehkä 20. runsain lintumme.

 

Teksti: Jarkko Kanerva

14.2.2012

 

 

leppalintu1.jpg
Leppälintukoiras keväällä. Kuva: Tapani Räsänen

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää tietoa ja ääninäyte löytyvät mm. LuontoPortti.com:sta >>

 

 

 

 

 

 

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Nimikkolintu".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.