Ajankohtaista Naantalin museolla 



Museo täyttää sata!


Kirkon esineistä se alkoi


Naantalissa pohdittiin 1900-luvun alussa, miten kirkon esineistö saadaan säilymään. Tätä varten asetettiin vuonna 1913 museokomitea, jonka tehtävänä oli perustaa kirkkomuseo. Eri syistä hanke siirtyi, mutta vuonna 1919 kansatieteilijä Ilmari Mannisen ansiosta asia alkoi edetä. Hän oli tullut Naantaliin opettajaksi uuteen yhteiskouluun ja kutsui koolle museoyhdistyksen perustamiskokouksen 9.11.1919. Museotoiminta alkoi heti joulukuussa, kun yhdistys vuokrasi museotilaksi salin neiti Natalia Bredenbergin kodista, eli siitä Katinhännän varrella sijaitsevasta Hiilolan talosta, joka yhä museona esittelee porvariskodin interiööriä. Mannisen aika jäi Naantalissa lyhyeksi, mutta museo sai heti hyvän alun ammattilaisen otteissa ja myöhemmin hänen ohjeitaan noudattaen.


Yhdistykseltä kaupungille


Kuudenkymmenen vuoden ajan Naantalin Museoyhdistys huolehti museosta. Lopuksi rakennusten heikko kunto kuitenkin pakotti yhdistyksen toteamaan, että museon ylläpitäminen vapaaehtoisvoimin oli käynyt ylivoimaiseksi. Vuoden 1980 alusta museo siirtyi kokoelmineen kaupungille. Museo sai 2000-luvun alussa käyttöönsä myös Humpin kiinteistön Itsenäisyyden puiston toiselta laidalta, ja näissä kiinteistöissä se toimii edelleen. Naantalin kaupungilla on ammattivoimin hoidettu kulttuurihistoriallinen museo, joka kerää, säilyttää ja esittelee Naantalin ja naantalilaisten historiaa eri tavoin.


Nyt juhlitaan!


Juhlavuosi näkyy museon toiminnassa koko vuoden. 
Tapahtumista ensimmäinen on kansatieteilijä Marja Hartolan esitelmä ”Lihapalleroita, mykyjä, jälistettä – Mitä naantalilaiset söivät sata vuotta sitten?”. Esitelmä pidetään Humpin talossa 26.2. klo 18.00 ja on maksuton.


Kesän juhlanäyttelyssä kerrotaan tapettien historiaa naantalilaisesta näkökulmasta. Kaupunkilaisilta on pyydetty tapetteihin liittyviä muistoja ja kertomuksia nykykotien tapeteista. Kesän ajaksi Hiilolan taloon on tulossa tietoa museon alkuajoista juuri siihen saliin, mistä kaikki alkoi.

 
Juhlavuoden suurin hanke kesänäyttelyn lisäksi on kulttuuriympäristöpainotteinen: Naantalin uudemmille asuinalueille tehdään infotauluja siitä, mitä alueella on tapahtunut aikaisemmin, miltä siellä on ennen näyttänyt. Museo haluaa auttaa keskustan ulkopuolisia asukkaita tutustumaan omaan asuinympäristöönsä ja sen menneisyyteen.


Myös kesäkuisessa lasten museopäivän ohjelmassa juhlateema näkyy. Päivä järjestetään 9.6. yhteistyössä Naantalin Musiikkijuhlien kanssa. Naantali-päiväksi 23.8. suunnitellaan kierrosta museon esinevarastossa ja mikäli kiinnostusta riittää, voidaan kierros uusia myöhemmin syksyllä. Joulun aikaan museolla tapahtuu paljon ja loppuvuodesta osallistutaan myös Naantalin Museoyhdistyksen satavuotisjuhlallisuuksiin.


Juhlavuoden tapahtumista kerrotaan museon verkkosivulla, Facebook-sivulla ja Naantalin kaupungin tapahtumakalenterissa.


Tervetuloa mukaan juhlimaan!


Joulunäyttelyssä pääsee satujen maailmaan


Vuoden 2018 joulunäyttelyssä kävijä pääsee sukeltamaan neljän eri satukirjan joulumaisemaan! Muutenkin Hiilolan talossa on tietysti entisajan joulun tunnelmaa.


Näyttely on avoinna lauantait ja sunnuntait 1.-16.12. ja välipäivinä 26.-30.12. Aina klo 11-15.


Koululaiskasvimaa Hiilolan puutarhaan



Naantalin museo on yhteistyössä naapurikoulunsa, Kuparivuoren koulun kanssa aloittanut yhteisen viljelyhankkeen. Tarkoituksena on käytännön kautta kertoa koululaisille kotitarveviljelystä entisaikaan, mutta myös iloisen tekemisen kautta kasvattaa myönteistä museosuhdetta lapsille.


Kuparivuoren koulusta mukaan valikoitui ennestään aktiivinen museoluokka, pienryhmä 1. Luokassa on kahdeksan 1.-3.- luokan oppilasta, kaksi koulunkäynninohjaajaa ja opettaja. Koulussa on etukäteen puhuttu viljelystä ja laitettu salvian ja rakuunan siemeniä kasvamaan omiin purkkeihin. Nämä yrtit siirretään ilmojen lämmetessä myös kasvimaalle. Oppilaat ovat myös tehneet kouluvaari Jaakon kanssa puutikut, joista selviää viljeltävät kasvit. Alkukevään vanhempainillassa puhuttiin kasvimaahankkeesta ja jokainen perhe lupautuikin ottamaan itselleen kesän ajaksi vastuuviikon, jolloin oppilaan kanssa käydään kastelemassa maata ja kitkemässä rikkaruohoja.


Museon kasvimaahan istutetaan pääasiassa perunaa, mutta myös porkkanan ja kehäkukan siementen toivotaan tuottavan satoa. Perunalajikkeeksi valikoitui siikli, vaikkei se ihan 1900-luvun alun peruna olekaan. Alun perin saksalainen Sieglinde on jaloste vuodelta 1935. Sen satoisuus on hyvä ja maku tunnetun erinomainen. Syksyllä onkin tarkoitus valmistaa sadosta herkkuateria yhdessä koululaisten kanssa.  

 
Kasvimaa on tietysti myös museokävijöiden nähtävillä koko kesän ja täydentää Naantalin museon Hiilolan talon puutarhaa. Naantalin vanhankaupungin pihat olivat vielä 1900-luvun alkupuolella hyötykäytössä; niissä saatettiin pitää eläimiä ja kasvimaista saatiin aineksia ruokapöytään.



Varsinais-Suomi sata vuotta sitten



Vuoden 2017 alussa aukesi Varsinais-Suomen museot ry:n ja 14 varsinaissuomalaisen museon yhteinen verkkonäyttely "Varsinais-Suomi sata vuotta sitten".


Sivusto kertoo 14 paikallista tarinaa Varsinais-Suomesta sadan vuoden takaa: Millainen oli se yhteiskunta, joka lähti rakentamaan itsenäistä Suomea? Millaiset tapahtumat ja toimijat vaikuttivat yhdessä itsenäisen Suomen rakentamiseen?


Sivusto tuo esille koko sen ajan yhteiskunnan kirjon ja nopean muutoksen ja luo elävän kokonaiskuvan sadan vuoden takaisesta elämästä. Loimaalla kansakouluopettaja Miina Penttilä vastusti tsaarin valtaa ompelemalla surupuvun. Turussa liikemies ja konsuli Alfred Jacobsson harjoitti hyväntekeväisyyttä, mutta huolehti myös viinivarastonsa riittävyydestä kriisin varalta. Ruskon Rindellin mäkituvassa tuskin oli viinivarastoa, mutta myytiin sielläkin vappuna simaa porstuasta. Entä auttoikohan Leninin pakomatka saariston läpi joitain vuosia aiemmin hyvien idänsuhteiden muodostamiseen? Ainakin Paraisten kalkkiteollisuus luotti siihen.


Tarinat ovat 14 paikallismuseon kertomia. Kesällä 2017 museoissa voi tutustua tarinoihin tarkemmin näyttelyiden muodossa. Syksyllä tarinat jatkuvat verkkosivulla.


Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Hanketta rahoitettiin Svenska kulturfondenin, Varsinais-Suomen kulttuurirahaston sekä Varsinais-Suomen liiton Suomi 100-avustusten tuella.


Sisällön tuottivat: Varsinais-Suomen museot ry; Ett Hem-museo, Itsenäisyyden museo, Laitilan kulttuuritoimi, Liedon museo, Loimaa-seura, Mynämäen kulttuuritoimi, Naantalin museo, Paraisten kotiseutumuseo, Rusko-seura, Sagalundin museosäätiö, Salon historiallinen museo, Suomen partiomuseo, Uudenkaupungin museo ja Yrjö Liipolan taidemuseo.


Sivuston ruotsinkielinen versio on myös julkaistu.


Verkkonäyttely löytyy osoitteesta:


www.varsinaissuomi1917.fi



Naantalin museon mobiilioppaat



Tietoja kaupungin historiasta tai ympäristön kulttuurihistoriasta ei enää tarvitse hakea vain sisältä museosta. Naantalin museo on julkaissut kaksi mobiiliopastusreittiä, joiden avulla voi itsenäisesti tutustua aiheisiin omassa tahdissa ja vaikka pienissä palasissa.


Mobiiliopastukset toimivat kaikenlaisilla älylaitteilla – kännykällä, tabletilla tai pöytätietokoneellakin. Käyttöä varten ei tarvitse ladata erillistä sovellusta, vaan reittiin pääsee normaalisti verkkoselaimen kautta tai QR-koodin avulla. Mobiilioppaan käyttö on ilmaista.


Muistomerkkejä ja -laattoja


Ensimmäinen reitti esittelee keskustassa ja vanhassakaupungissa sijaitsevat muistomerkit ja -laatat. Mobiililaitteeseen saa lisätietoa matkan varrelle osuvasta muistomerkistä tai voi erikseen suunnitella kävely- tai pyöräilyreittejä näiden muistomerkkien tutkimiseksi.
Kiertämään voi lähteä vaikka museon Humpista, Mannerheiminkatu 21, josta QR-koodi ohjaa oikealle sivulle. Koodin voi myös lukea museon verkkosivulta tai jos haluaa tehdä nojatuolimatkan, voi tutustua reittiin omalla kotikoneella.


Hiilolan pihapiiri


Museon toinen mobiiliopas perehdyttää kiinnostuneet museokävijät Hiilolan talon pihapiiriin ja sen rakennuksiin. Tämä reitti on kierrettävissä museon ollessa avoinna tai tietokoneruudulla tietysti milloin tahansa!



Mobiilioppaat ovat Naantalin museon tekemiä, tekniikasta vastaa Momeo Oy:n Tarinasoitin. Oppaat ovat osa Museoliiton Seinätön museo -yhteistyötä.


Molemmat oppaat löytyvät myös osoitteesta:

http://tarinasoitin.fi/naantalinmuseonmediaoppaat



Kaupunkiarkeologinen inventointi valmistui



Naantalin kaupungin vanhaakaupunkia, kirkkoa ja entistä pappilan aluetta käsittelevä kaupunkiarkeologisen inventoinnin raportti on valmistunut. Inventoinnin on Museoviraston ohjeistuksella toteuttanut Naantalin kaupunki, jossa hankkeen vastaavana tahona ja työn tilaajana on ollut Naantalin museo. Varsinaisen inventointityön on tehnyt FT Kari Uotila Muuritutkimus Ky:stä. 


Kaupunkiarkeologinen inventointi on tehty ensisijaisesti Naantalin kaupungin arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua varten sekä kulttuuriympäristön suojeluviranomaisten että Naantalin kaupungin maankäytön suunnittelusta vastaavien toimijoiden käyttöön. Inventoinnin perustana on käytetty Museoviraston kaupunkien inventointiprojektissa vuosina 2000–2009 kehitettyä metodia.


Naantalin museo dokumentoi yhteishankkeessa lossi- ja yhteysaluskuljetuksia



Naantalin museo osallistuu valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa dokumentoidaan kuljetusliikenteen kulttuuriperintöä. Saaristokaupungissa painopisteeksi on valittu meritse tapahtuvat kuljetukset, joita dokumentoidaan havainnoiden, valokuvaten, videoiden ja haastatellen.


Apuraha nykydokumentointihankkeelle


Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt museoiden valtakunnallisen TAKO tallennus- ja kokoelmayhteistyön Pooli 5 -työryhmälle 20 000 € apurahan nykydokumentointihankkeeseen vuosille 2015–2016. Tässä hankkeessa keskitytään liikenteeseen ja tarkoitus on tallentaa kuljetusliikenteen kulttuuriperintöä museoihin nykyajan dokumentoinnin avulla.


Hankkeeseen osallistuu kolmetoista museota eri puolilla Suomea, ja se jakautuu museoiden ja aiheeksi valittujen dokumentointikohteiden mukaan kuljetusliikenteen ala-aiheisiin, joita ovat logistiikka, tietoliikenne ja liikennealueet kuten satamat ja lentokentät. Mukana on erilaisia nykyajan ilmiöitä, jotka antavat uudenlaista perspektiiviä suomalaiseen kuljetusliikenteeseen.


Poolissa 5 työskentelee useita liikenteen aloja tallentavia merkittäviä suomalaisia erikoismuseoita kuten Mobilia, Forum Marinum, Suomen Rautatiemuseo, Suomen Merimuseo ja Suomen ilmailumuseo. Poolissa on myös monta muuta museoita, joiden erikoisosaamisalueisiin kuljetusliikenne liittyy.


Dokumentoinnin kohteena satamia ja lentokenttiä, tietoverkon rakentamista ja karttapalveluita


Mobilia dokumentoi Pirkanmaalla toimivan kuljetusliikkeen toimintaa. Forum Marinum tarkastelee satamien läpi kulkevia liikennevirtoja dokumentoimalla kuljetusliikennettä ensisijaisesti Turun ja Naantalin satamissa, joissa erityisesti pyörillä kulkevalla rahdilla on suuri merkitys. Suomen Rautatiemuseo keskittyy tallentamaan tavarankuljetusta raiteilla ja dokumentoi uuden toimijan Fennia Rail Oy:n liikenteen aloitusta. Lapin maakuntamuseo tekee hankkeessa yhteistyötä Suomen ilmailumuseon kanssa ja dokumentoi Enontekiön lentokentän toimintaa. Suomen Ilmailumuseo taas dokumentoi Helsinki-Malmin lentoaseman toimintaa. Lappeenrannan museot tallentaa kuljettamiseen liittyviä ilmiöitä Lappeenrannan ohittavalla 6-tiellä ja Suomen ja Venäjän väliselle rajalle vievällä Nuijamaantiellä. Postimuseon näkökulmasta kuljetusliikenne on olennainen osa postin toimintaa. Erityisesti verkkokaupan kasvu ja ihmisten tarve uudenlaisille, suoraan kotiin toimitettaville palveluille ovat muuttaneet kuljetusliikenteen luonnetta ja lisänneet sitä viime vuosien aikana. Esimerkiksi ruokaan ja ruuan kuljettamiseen liittyvät palvelut kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Hotelli- ja ravintolamuseo käsitteleekin ruuan kuljettamiseen liittyviä uusia keksintöjä omassa nykyajan dokumentointihankkeessaan.


Tampereen museot toteuttavat hankkeen avulla valtakunnallista tallennustehtävää tietoliikenneyhteyksien kehityksen dokumentoijana. Museo tallentaa uuden tamperelaisen asuinalueen elämää tietoverkon rakentamisen ja käytön näkökulmasta. Salon elektroniikkamuseossa selvitetään tietoliikenteen alkuaikojen kehitystä 1970-luvulla, siihen liittyviä tekijöitä ja laitteiden kehitystä suomalaisen televisiotehtaan näkökulmasta, case Salora ja Salora Vistel -videotex-laitteet. Tekniikan museo keskittyy kuljetusliikenteessä käytettävien karttapalveluiden nykydokumentoimiseen. Paikalliset museotoimijat Hangon ja Naantalin museot lähestyvät aihetta paikkakuntiensa tärkeiden toimintojen kautta. Hangossa dokumentoidaan satamatoimintaa ja Naantalissa lossi- ja yhteysalusliikennettä.


Jokainen osallistuva museo tekee oman nykyajan dokumentointinsa, jotka kootaan myöhemmin yhteen pooli 5 yhteiseksi raportiksi. Hankkeessa on merkittävää sen valtakunnallinen kattavuus, museoiden liikenteeseen liittyvien kokoelmien yhteinen tarkastelu ja laaja-alainen yhteistyö liikenteen alan yritysten kanssa.








  

7.2.2019



Kuva: Anne Sjöström






Aukiolo 

Museo on seuraavaksi säännöllisesti avoinna kesäaikaan:

15.5.-1.9. ti-su klo 11-18


Juhannusaattona museo on suljettu.


Talvella pääset tutustumaan museoon ottamalla meihin yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla.


Naantalin museon toimisto

p. 02 435 2727






NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Ajankohtaista ".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.