Ajankohtaista Naantalin museolla 


Jouluna kaksi näyttelyä museolla


Tänä vuonna Naantalin museossa on joulun aikaan esillä kaksi erillistä näyttelyä.


Hiilolan talossa on museon perinteinen joulunäyttely. Tänä vuonna siinä käsitellään jouluun liittyviä uskomuksia. Niitä riittää - entisaikaan on enteitä tulkittu ja tulevaisuuteen yritetty vaikuttaa monen taian kautta. Perinteistä joulun tunnelmaa löytyy aistittavaksi ja mieltä rauhoittamaan.


Humpin talossa esitellään Naantalissa asuneen ja maalanneen Erik Aschan-Rauthovin elämää ja taidetta.


Molempiin näyttelyihin pääsee tutustumaan samalla pääsylipulla ja aukioloajat ovat samat:

klo 12-16 lauantaisin ja sunnuntaisin 2.-17.12. sekä joka päivä 26.-30.12. 

 


Varsinais-Suomen museopäivä 27.8.2017


Naantalin museo juhlistaa Varsinais-Suomen museopäivää sunnuntaina 27.8.2017 tarjoamalla kävijöille maksuttoman opastuksen museon kesänäyttelyyn "Savikylpyjä, elintarvikepulaa ja polkupyöräaptrulleja. Elämää Naantalissa vuonna 1917". Opastuksille lähdetään Humpissa klo 12.00 ja 14.00.


Lisäksi kävijöille on tapahtuman ajan tarjolla Suomi 100 -juhlakahvit.


Museoon on vapaa pääsy koko päivän.


Tervetuloa!


Koululaiskasvimaa Hiilolan puutarhaan




Naantalin museo on yhteistyössä naapurikoulunsa, Kuparivuoren koulun kanssa aloittanut yhteisen viljelyhankkeen. Tarkoituksena on käytännön kautta kertoa koululaisille kotitarveviljelystä entisaikaan, mutta myös iloisen tekemisen kautta kasvattaa myönteistä museosuhdetta lapsille.


Kuparivuoren koulusta mukaan valikoitui ennestään aktiivinen museoluokka, pienryhmä 1. Luokassa on kahdeksan 1.-3.- luokan oppilasta, kaksi koulunkäynninohjaajaa ja opettaja. Koulussa on etukäteen puhuttu viljelystä ja laitettu salvian ja rakuunan siemeniä kasvamaan omiin purkkeihin. Nämä yrtit siirretään ilmojen lämmetessä myös kasvimaalle. Oppilaat ovat myös tehneet kouluvaari Jaakon kanssa puutikut, joista selviää viljeltävät kasvit. Alkukevään vanhempainillassa puhuttiin kasvimaahankkeesta ja jokainen perhe lupautuikin ottamaan itselleen kesän ajaksi vastuuviikon, jolloin oppilaan kanssa käydään kastelemassa maata ja kitkemässä rikkaruohoja.


Museon kasvimaahan istutetaan pääasiassa perunaa, mutta myös porkkanan ja kehäkukan siementen toivotaan tuottavan satoa. Perunalajikkeeksi valikoitui siikli, vaikkei se ihan 1900-luvun alun peruna olekaan. Alun perin saksalainen Sieglinde on jaloste vuodelta 1935. Sen satoisuus on hyvä ja maku tunnetun erinomainen. Syksyllä onkin tarkoitus valmistaa sadosta herkkuateria yhdessä koululaisten kanssa.  

 
Kasvimaa on tietysti myös museokävijöiden nähtävillä koko kesän ja täydentää Naantalin museon Hiilolan talon puutarhaa. Naantalin vanhankaupungin pihat olivat vielä 1900-luvun alkupuolella hyötykäytössä; niissä saatettiin pitää eläimiä ja kasvimaista saatiin aineksia ruokapöytään.



Varsinais-Suomi sata vuotta sitten




Loppiaisena aukeaa Varsinais-Suomen museot ry:n ja 14 varsinaissuomalaisen museon yhteinen verkkonäyttely Varsinais-Suomi sata vuotta sitten.


Sivusto kertoo 14 paikallista tarinaa Varsinais-Suomesta sadan vuoden takaa: Millainen oli se yhteiskunta, joka lähti rakentamaan itsenäistä Suomea? Millaiset tapahtumat ja toimijat vaikuttivat yhdessä itsenäisen Suomen rakentamiseen?


Sivusto tuo esille koko sen ajan yhteiskunnan kirjon ja nopean muutoksen ja luo elävän kokonaiskuvan sadan vuoden takaisesta elämästä. Loimaalla kansakouluopettaja Miina Penttilä vastusti tsaarin valtaa ompelemalla surupuvun. Turussa liikemies ja konsuli Alfred Jacobsson harjoitti hyväntekeväisyyttä, mutta huolehti myös viinivarastonsa riittävyydestä kriisin varalta. Ruskon Rindellin mäkituvassa tuskin oli viinivarastoa, mutta myytiin sielläkin vappuna simaa porstuasta. Entä auttoikohan Leninin pakomatka saariston läpi joitain vuosia aiemmin hyvien idänsuhteiden muodostamiseen? Ainakin Paraisten kalkkiteollisuus luotti siihen.


Tarinat ovat 14 paikallismuseon kertomia. Kesällä 2017 museoissa voi tutustua tarinoihin tarkemmin näyttelyiden muodossa. Syksyllä tarinat jatkuvat verkkosivulla.


Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Hanketta on rahoitettu Svenska kulturfondenin, Varsinais-Suomen kulttuurirahaston sekä Varsinais-Suomen liiton Suomi 100-avustusten tuella.


Sisällön ovat tuottaneet: Varsinais-Suomen museot ry; Ett Hem-museo, Itsenäisyyden museo, Laitilan kulttuuritoimi, Liedon museo, Loimaa-seura, Mynämäen kulttuuritoimi, Naantalin museo, Paraisten kotiseutumuseo, Rusko-seura, Sagalundin museosäätiö, Salon historiallinen museo, Suomen partiomuseo, Uudenkaupungin museo ja Yrjö Liipolan taidemuseo.


Sivuston ruotsinkielinen versio on julkaistu.


Verkkonäyttely löytyy osoitteesta:


www.varsinaissuomi1917.fi



Naantalin museon uudet mobiilioppaat



Tietoja kaupungin historiasta tai ympäristön kulttuurihistoriasta ei enää tarvitse hakea vain sisältä museosta. Naantalin museo on julkaissut kaksi mobiiliopastusreittiä, joiden avulla voi itsenäisesti tutustua aiheisiin omassa tahdissa ja vaikka pienissä palasissa.


Mobiiliopastukset toimivat kaikenlaisilla älylaitteilla – kännykällä, tabletilla tai pöytätietokoneellakin. Käyttöä varten ei tarvitse ladata erillistä sovellusta, vaan reittiin pääsee normaalisti verkkoselaimen kautta tai QR-koodin avulla. Mobiilioppaan käyttö on ilmaista.


Muistomerkkejä ja -laattoja


Ensimmäinen reitti esittelee keskustassa ja vanhassakaupungissa sijaitsevat muistomerkit ja -laatat. Mobiililaitteeseen saa lisätietoa matkan varrelle osuvasta muistomerkistä tai voi erikseen suunnitella kävely- tai pyöräilyreittejä näiden muistomerkkien tutkimiseksi.
Kiertämään voi lähteä vaikka museon Humpista, Mannerheiminkatu 21, josta QR-koodi ohjaa oikealle sivulle. Koodin voi myös lukea museon verkkosivulta tai jos haluaa tehdä nojatuolimatkan, voi tutustua reittiin omalla kotikoneella.


Hiilolan pihapiiri


Museon toinen mobiiliopas perehdyttää kiinnostuneet museokävijät Hiilolan talon pihapiiriin ja sen rakennuksiin. Tämä reitti on kierrettävissä museon ollessa avoinna tai tietokoneruudulla tietysti milloin tahansa!



Mobiilioppaat ovat Naantalin museon tekemiä, tekniikasta vastaa Momeo Oy:n Tarinasoitin. Oppaat ovat osa Museoliiton Seinätön museo -yhteistyötä.


Molemmat oppaat löytyvät myös osoitteesta:

http://tarinasoitin.fi/naantalinmuseonmediaoppaat


Naantali 100 vuotta sitten


Vuonna 2017 Suomessa juhlitaan itsenäisyyden sataa vuotta ja Naantalin museo osallistuu luonnollisesti juhlintaan. Varsinais-Suomen museot ry:n hankkeessa ”Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten” viisitoista museota esittelee elämää eri puolilla maakunta Suomen itsenäistymisen aikaan. Hankkeen verkkonäyttely julkaistaan loppiaisena 2017 ja jokaiseen osallistuvaan museoon rakennetaan aiheesta oma näyttelynsä kesäksi.


”Naantali 100 vuotta sitten” -näyttely on avoinna Naantalin museon Humpin kiinteistössä 16.5.–31.8.2017. Näyttelyssä kerrotaan pikkukaupungin elämästä vuonna 1917. Ensimmäinen maailmansota oli aiheuttanut ruokapulaa, vallankumous Venäjällä loi pelkoa ja epävarmuutta, ja samalla kylpylän toiminta oli lähes entisellään. Toki levottomat ajat ja venäläisten puuttuminen vieraiden joukosta johti laskevaan asiakaslukuun, mutta hyvinvoivat kylpijät nauttivat yhä monipuolisista palveluista kylpylässä. 


Kaupunkiarkeologinen inventointi valmistui



Naantalin kaupungin vanhaakaupunkia, kirkkoa ja entistä pappilan aluetta käsittelevä kaupunkiarkeologisen inventoinnin raportti on valmistunut. Inventoinnin on Museoviraston ohjeistuksella toteuttanut Naantalin kaupunki, jossa hankkeen vastaavana tahona ja työn tilaajana on ollut Naantalin museo. Varsinaisen inventointityön on tehnyt FT Kari Uotila Muuritutkimus Ky:stä. 


Kaupunkiarkeologinen inventointi on tehty ensisijaisesti Naantalin kaupungin arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua varten sekä kulttuuriympäristön suojeluviranomaisten että Naantalin kaupungin maankäytön suunnittelusta vastaavien toimijoiden käyttöön. Inventoinnin perustana on käytetty Museoviraston kaupunkien inventointiprojektissa vuosina 2000–2009 kehitettyä metodia.


Kaupunkiarkeologisen inventoinnin tulokset esitellään yleisölle 13.4.2016 klo 18.00 Naantalin kaupungintalon valtuustosalissa.


Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Raportti kiinnostaa varmasti Naantalin historiasta kiinnostuneita, mutta myös alueen asukkaita.


Tervetuloa!

Naantalin museo dokumentoi yhteishankkeessa lossi- ja yhteysaluskuljetuksia



Naantalin museo osallistuu valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa dokumentoidaan kuljetusliikenteen kulttuuriperintöä. Saaristokaupungissa painopisteeksi on valittu meritse tapahtuvat kuljetukset, joita dokumentoidaan havainnoiden, valokuvaten, videoiden ja haastatellen.


Apuraha nykydokumentointihankkeelle


Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt museoiden valtakunnallisen TAKO tallennus- ja kokoelmayhteistyön Pooli 5 -työryhmälle 20 000 € apurahan nykydokumentointihankkeeseen vuosille 2015–2016. Tässä hankkeessa keskitytään liikenteeseen ja tarkoitus on tallentaa kuljetusliikenteen kulttuuriperintöä museoihin nykyajan dokumentoinnin avulla.


Hankkeeseen osallistuu kolmetoista museota eri puolilla Suomea, ja se jakautuu museoiden ja aiheeksi valittujen dokumentointikohteiden mukaan kuljetusliikenteen ala-aiheisiin, joita ovat logistiikka, tietoliikenne ja liikennealueet kuten satamat ja lentokentät. Mukana on erilaisia nykyajan ilmiöitä, jotka antavat uudenlaista perspektiiviä suomalaiseen kuljetusliikenteeseen.


Poolissa 5 työskentelee useita liikenteen aloja tallentavia merkittäviä suomalaisia erikoismuseoita kuten Mobilia, Forum Marinum, Suomen Rautatiemuseo, Suomen Merimuseo ja Suomen ilmailumuseo. Poolissa on myös monta muuta museoita, joiden erikoisosaamisalueisiin kuljetusliikenne liittyy.


Dokumentoinnin kohteena satamia ja lentokenttiä, tietoverkon rakentamista ja karttapalveluita


Mobilia dokumentoi Pirkanmaalla toimivan kuljetusliikkeen toimintaa. Forum Marinum tarkastelee satamien läpi kulkevia liikennevirtoja dokumentoimalla kuljetusliikennettä ensisijaisesti Turun ja Naantalin satamissa, joissa erityisesti pyörillä kulkevalla rahdilla on suuri merkitys. Suomen Rautatiemuseo keskittyy tallentamaan tavarankuljetusta raiteilla ja dokumentoi uuden toimijan Fennia Rail Oy:n liikenteen aloitusta. Lapin maakuntamuseo tekee hankkeessa yhteistyötä Suomen ilmailumuseon kanssa ja dokumentoi Enontekiön lentokentän toimintaa. Suomen Ilmailumuseo taas dokumentoi Helsinki-Malmin lentoaseman toimintaa. Lappeenrannan museot tallentaa kuljettamiseen liittyviä ilmiöitä Lappeenrannan ohittavalla 6-tiellä ja Suomen ja Venäjän väliselle rajalle vievällä Nuijamaantiellä. Postimuseon näkökulmasta kuljetusliikenne on olennainen osa postin toimintaa. Erityisesti verkkokaupan kasvu ja ihmisten tarve uudenlaisille, suoraan kotiin toimitettaville palveluille ovat muuttaneet kuljetusliikenteen luonnetta ja lisänneet sitä viime vuosien aikana. Esimerkiksi ruokaan ja ruuan kuljettamiseen liittyvät palvelut kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Hotelli- ja ravintolamuseo käsitteleekin ruuan kuljettamiseen liittyviä uusia keksintöjä omassa nykyajan dokumentointihankkeessaan.


Tampereen museot toteuttavat hankkeen avulla valtakunnallista tallennustehtävää tietoliikenneyhteyksien kehityksen dokumentoijana. Museo tallentaa uuden tamperelaisen asuinalueen elämää tietoverkon rakentamisen ja käytön näkökulmasta. Salon elektroniikkamuseossa selvitetään tietoliikenteen alkuaikojen kehitystä 1970-luvulla, siihen liittyviä tekijöitä ja laitteiden kehitystä suomalaisen televisiotehtaan näkökulmasta, case Salora ja Salora Vistel -videotex-laitteet. Tekniikan museo keskittyy kuljetusliikenteessä käytettävien karttapalveluiden nykydokumentoimiseen. Paikalliset museotoimijat Hangon ja Naantalin museot lähestyvät aihetta paikkakuntiensa tärkeiden toimintojen kautta. Hangossa dokumentoidaan satamatoimintaa ja Naantalissa lossi- ja yhteysalusliikennettä.


Jokainen osallistuva museo tekee oman nykyajan dokumentointinsa, jotka kootaan myöhemmin yhteen pooli 5 yhteiseksi raportiksi. Hankkeessa on merkittävää sen valtakunnallinen kattavuus, museoiden liikenteeseen liittyvien kokoelmien yhteinen tarkastelu ja laaja-alainen yhteistyö liikenteen alan yritysten kanssa.


Naantalin museon kesä 2015 oli valokuvien ja kauppiaan kesä!



Kesänäyttely Liikkumatta, olkaa hyvä! Valokuvauksen historiaa ja kuvia Naantalista


Vuoden 2015 kesänäyttelyssä esiteltiin museon lähes sadan vuoden aikana kertynyttä valokuvakokoelmaa. Näyttelyssä kerrotaan valokuvan keksimisestä ja eri menetelmien kehityksestä, esimerkkeinä toimivat museon oman kokoelman 1800-luvun varhaiset valokuvat. Kävijä saa myös tietoa siitä, mitä ovat käyntikortti- ja kabinettikuvat, miten valokuvaajalla käytiin ja millaisissa yhteyksiä kuvia on otettu.


Naantalilaista valokuvaamista valotetaan sekä kaupungissa toimineiden valokuvaajien että valokuvaamojen kautta. Ja kun valokuvanäyttelystä on kysymys, on esillä tietysti suuri määrä kuvia, pääosin Naantalista.

Näyttely on avoinna museon Humppi-kiinteistössä 15.5.-30.8. tiistaista sunnuntaihin klo 11-18.


Pienoisnäyttely Hiilolassa


Hiilolan perätuvassa avautuu uusi näyttely Naantalissa vuosina 1871–1913 vaikuttaneesta kauppiaasta ja monitoimimies Oskar Marjasesta. Näyttelyssä kerrotaan Oskarista, hänen perheestään ja kauppiasperheen elämästä sekä kauppapuodista, josta on valokuvien perusteella tehty pieni kulmaus näyttelyyn. Suvulle kuulunutta esineistöä on saatu kokoelmiin ensimmäisen kerran vuonna 1924, viimeiset lahjoitukset tänä vuonna.




  

25.10.2017

Kuva: Anne Sjöström




Aukiolo 


Joulun aikaan klo 12-16 

lauantaisin ja sunnuntaisin 2.-17.12.

sekä joka päivä 26.-30.12. 


Muista mahdollisista ajoista voit olla meihin yhteydessä, niin selvitellään mahdollisuuksia!


Naantalin museo

p. 02 435 2727




NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Ajankohtaista ".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.