Kesäkuun esine 2012

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan.

 

Naantalin museo on valinnut kesäkuun esineeksi museon saaman uusimman lahjoituksen. Se on suurikokoinen kehystetty valokuvataulu vuoden 1922 suuresta lahnasaaliista.

 

Saaliin pyydysti kalastaja Enok Lambert Juslin talvinuotalta keskiviikkona huhtikuun 12. päivä 1922 Kinttaan saaren lähettyviltä. Saalis, 300 kuormaa lahnoja, oli niin uskomattoman suuri, että tapauksesta kirjoitettiin lehdessäkin. Uutisessaan viikkoa myöhemmin Turun Sanomien kirjeenvaihtaja arveli kaloja olleen n. 30 000–40 000 kiloa. "Kuuleman mukaan - selvitti kirjeenvaihtaja - ei koko saalista wielä ole wedetty kuiwalle, waan hinataan tawatonta kalapaljoutta mukanaan tuowaa nuottaa wähitellen maihin. Nuotta on wedetty jään alitse paikalta, joka wanhastaan tunnetaan lahnojen mieluisaksi kutupaikaksi." Kalaliike Kontio osti lahnat ja välitti ne edelleen. Osa saalistaa matkasi eri puolille Suomea ja kaloja vietiin Tukholmaan saakka. Kalastaja Juslin on kuvassa kuudes oikealta haavi kädessään.

 

Talvella suoritettavassa nuottakalastuksessa nuottaa vedetään jään alla. Aiemmin talvinuottaus on ollut merkittävä sivuelinkeino maaseudulla. Nuottaus oli yhteiskalastusta ja nuottakunnan muodosti usein joko yksi tai useampi kylä. Talvinuotassa oli osallisena useampia taloja kuin kesänuotassa. Talvinuottaan kuului erilaisia verkkoja, kuten perä-, onkalo-, syvä-, ja koirioverkot sekä hukit. Nuotan verkko valmistettiin entisaikaan kotona hampusta, myöhemmin otettiin käyttöön pumpuliverkot. Valmis verkko tervattiin. Kivipaulat tehtiin hamppuköydestä. Koska talvinuotta koottiin useiden eri osakkaiden verkoista, käytettiin verkkojen erottamiseksi toisistaan omistusmerkkejä, puupulloja (myöhemmin saksankorkkisia), johon oli merkittynä verkon kyynäräluku ja talon puumerkki. Verkkoja varten tarvittiin lukuisia köysiä ja kalastusta varten useita muita välineitä, kuten nuottalapioita, haaveja, hankoja ym.

 

Suurilla talvinuotilla tarvittiin väkeä ainakin 50 henkeä. Myöhemmin, 1900-luvun alkupuolella, nuotanvedossa tapahtui uudistuksia ja nuottaväki väheni. Tuuramiehet tekivät avannot, uittomiehet hoitivat uittosalkojen kuljetuksen. Perämiehet, koukkumiehet ja lapojapojat vetivät lapinköyttä, samoin itse vetäjät. Vetäjiä oli kummallakin puolella n. 20 miestä, jotka vetivät yhteen ikeeseen kytketyillä pihdeillä selkä edellä piikkikengät jaloissaan. Vuonna 1912 Naantalissa todettiin, että ”nuottakalastus on mennyttä”, kun nuottaa ei ollut enää kannattava hankkia. Talvinuottausta harjoitetaan kuitenkin Suomessa edelleen.




17.5.2016

 

Kuva: Mari Termonen
Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Kesäkuu".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.