Elokuun esine 2013

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan.

 

Naantalin kaupunki täyttää tänä vuonna 570 vuotta, jonka vuoksi museon tämän vuoden kuukauden esineet on valittu juhlavuotta silmällä pitäen.

 

Elokuun esineeksi Naantalin museo valitsi pyörein lasihelmin koristellun tupakkakukkaron. Tupakkakukkaroita on käytetty piipputupakan säilytykseen. Erilaisia helmiä on koristelun lisäksi käytetty aikojen saatossa apuna mm. laskemisessa, maksuvälineinä, karkottamaan pahoja henkiä, tuomaan onnea sekä osoittamaan vaurautta.

 

Helmiä on käytetty koruina ja esineitä sekä vaatteita on koristeltu helmillä tuhansia vuosia. Varhaisimmat helmet ovat n. 40 000 vuotta sitten eläinten luista ja hampaista tehtyjä. Egyptiläiset osasivat valmistaa savihelmiä 4 000 vuotta sitten, ja taito auttoi heitä lopulta tekemään lasihelmiä, aluksi suurempia ja lopulta hyvin pieniäkin. Egyptistä taito levisi moneen suuntaan, kehittyen huippuunsa Venetsiassa. Siitä kehkeytyi vuosisadoiksi lasihelmien valmistamisen keskipaikka, erityisesti pyöreiden lasihelmien. Valmistustavat pidettiin tiiviisti salassa ja vuodesta 1275 alkaen oli sekä rikkinäisen lasin että valmistuksessa tarvittavien materiaalien maastavienti ehdottomasti kielletty.

 

Kirjontaa, neulontaa, virkkausta

 

Helmitöitä voi tehdä usealla eri tekniikalla, kuten kirjomalla, neulomalla, virkkaamalla, nauhaan pujottamalla ja kutomalla. Pohjana on käytetty mm. ristipistotöihin tarkoitettua kangasta tai paperia sekä nahkaa.

 

Naantalin luostarin nunna Birgitta Anundintytär teki 1400-luvulla kirjontatöitä ”kirkon kaunistukseksi ja Jumalan kunniaksi” ja mainitaan näin ensimmäisenä tunnettuna suomalaisena tekstiilitaiteilijana. Birgittalaiskäsitöiden valmistus kuitenkin sammui uskonpuhdistuksen myötä, vaikka Juhana Herttua yritti pitää toimintaa hengissä tilaamalla nunnilta tekstiilejä. Ranskalainen helmiompelija Frans tuotti kuitenkin hoviin sellaista loistoa, johon nunnien vanhoilliset käsityöt eivät yltäneet.

 

1600-luvulta alkaen vaatteita ryhdyttiin koristelemaan yhä runsaammin ja helmiä käytettiin silkki- ja kultalankojen kanssa. Seuraavalla vuosisadalla kirjonta oli yläluokan tyttöjen harrastus. Aikaa myöten se levisi alempiinkin yhteiskuntaluokkiin, mikä tosin yritettiin estää ylellisyysveron avulla.

 

Kotia koristaen

 

Helmiä käytettiin 1700–1800-luvulla erityisesti kodin sisustuksessa, kuten hyllyjen reunuksissa ja erilaisissa varjostimissa. Biedermeieraikana tämä koristelu nousi valtavaan suosioon ja kynän- ja piipunvarret, kotelot, lompakot, rasiat, sukkapuikkojen päät ym. saivat omat kirjotut suojansa, usein lahjaksi annettuina.  Kukka-aihe oli suosittu, samoin nimikirjaimet, eläimet, maisemat ja symbolit.

 

Helmikirjonta tuli 1900-luvun alussa muotiin vaatteissa ja asusteissa. Nykyisin erilaisia helmiä on valtavia määriä, niitä valmistetaan muovista, lasista, puusta, metallista, lasista kaiken muotoisena ja värisenä.

  

 
17.5.2016
kuva: Mari Termonen

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Elokuu".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.