Toukokuun esine 2014

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan.

 

Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11.

 

Naantalin museo on valinnut ajankohtaan sopivaksi kuukauden esineeksi ylioppilaslakin, jota käytetään nykyisin lakkiaisten jälkeen lähinnä vain vappuna sekä tietyissä akateemisissa juhlissa. Suomalaisessa ylioppilaslakissa on valkoinen samettipäällinen ja musta samettireunus, kova musta lippa sekä kultainen kokardi. Lakkia käytettiin kesäpäähineenä toukokuun alusta syyskuun loppuun 1950-luvulle saakka. Tapa näkyy mm. monissa vanhoissa suomalaisissa elokuvissa. Tasa-arvoajattelun myötä lakin käyttö kesäisin hiipui vähitellen.

 

Suomen suurruhtinaskunnan virkamiehet käyttivät 1800-luvun alussa venäläiseen tapaan virkapukuja. Uniformu oli ylioppilailla tummansininen. Se ei yleistynyt korkean hinnan vuoksi, käyttöön jäi kuitenkin viimeiseen malliin kuulunut lyyrakoristeinen lakki. Ensimmäinen maininta valkomustasta lakista on vuodelta 1864, jolloin tuntemattomaksi jäänyt länsisuomalainen teetti Turussa itselleen lakin, jota käytti mm. Porthanin patsaan paljastustilaisuudessa. Seuraavana vuonna tilasivat helsinkiläiset ylioppilaat Julius Osberg, Mortimer Trapp, Paul Edelheim ja A. Stjerncreutz samettilakit ompeluliikkeenpitäjä Maria Grapelta. He saivat Kaisaniemessä vappuna lakkeja käyttäessään pilkkaa ja haukut ”ruotsinmaalaisten matkijoina”. Kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin yli sata ylioppilaaksi valmistunutta tilasi lakin itselleen ja vuoteen 1890 mennessä neiti Grape kertoi valmistaneensa niitä yli 11 000.

 

Naisille avautui mahdollisuus yliopisto-opintoihin 1870-luvulla. Opiskeluun vaadittiin keisarin myöntämä erivapaus, joka vapautti naisen sukupuolensa aiheuttamasta esteestä. Venäläisen kauppaneuvoksen tytär Marie Tschetschulinista tuli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas vuonna1870. Hän ei kuitenkaan aloittanut yliopisto-opintoja. Vuonna 1873 yliopistoon opiskelijaksi kirjoittautui Emma Irene Åström, jonka erityisvapausanomus sai vahvan tuen Uno Cygnaeukselta. Vuonna 1890 keisari vahvisti, että Helsingissä yliopiston varakansleri sai myöntää erivapauksia. Tämän jälkeen anominen oli enää muodollisuus. Naisilla oli lyhyen aikaa 1890-luvulla käytössä oma lipaton ylioppilaslakki, jota kutsuttiin maitokattilaksi.

 

Lakissa on alusta saakka ollut reunanauhassa Helsingin yliopiston lyyra, silla alkujaan ylioppilaslakkia käytettiin merkkinä pääsystä Suomen Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon (nyk. Helsingin yliopisto). Lakkia kantoivat siis vain yliopiston opiskelijat, mutta vuodesta 1918 saattoi lakkia käyttää myös lukion suorittaneet. Lyyraan voi halutessaan vaihtaa oman korkeakoulunsa kokardin. Lakin yksityiskohdat ovat ajan kuluessa vaihdelleet ja varsinkin kieliriitojen aikaan ruotsinkieliset ja suomenmieliset halusivat erottua toisistaan. Nykyisin lakin vuori on tyypillisesti isänmaallisen sinivalkoinen, ruotsinkielisillä sinikeltavalkoinen, mutta myös osakunta- tai yliopistojen värejä käytetään. Ylioppilaslakkia saa käyttää sisätiloissa, eikä sitä tarvitse riisua Maamme-laulun aikana.

 

Kyseinen lakki on tullut museon kokoelmiin vuonna 1931. Siitä puuttuu lyyra, mutta sen jättämä painauma on edelleen näkyvissä lakin samettireunuksessa.



17.5.2016
Kuva: Mari Termonen

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Toukokuu".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.