Tammikuun esine 2015

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan.

Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11.

 

Vuoden 2015 ensimmäinen esine on "krykky ja keppi"

 

Pienelle silkkityynylle kiinnitetyt miniatyyrikeppi ja -kainalosauva ovat vuodelta 1853 ja annettu morsiamelle hupimielisenä kuuliaislahjana kuulutusten jälkeen. Tällöin pidettiin tavan mukaan krykkypaalit tai varsinaissuomalaisttain kuukkiaiset, eli kuuliaiskestit, joihin voitiin yhdistää tanssit. Krykky tulee ruotsin kielen sanasta krycka, joka merkitsee kainalosauvaa. Sanonnan mukaan nuoripari pudotettiin kuulutusten jälkeen saarnastuolista, jolloin morsiamelta saattoi katketa jalka, siksi tarvittiin kainalosauvaa ja keppiä. Suomenkielisten kepit olivat yleensä pitkiä, kun taas suomenruotsalaisissa perheissä lahjoitettiin yleensä miniatyyrikeppejä, jotka ommeltiin somisteeksi pieneen tyynyyn. Kepit saattoivat olla hyvin koristeellisia ja niiden mukana annettiin opastavia runoja ja sanailuja, kuten tämänkin lahjan mukana annettu runo Käpp och Krycka. Kuuliaislahjan on saanut Sofia Ulrika de Besche. Hänet vihittiin vuonna 1853 kirkkoherra Fredrik Vilhelm Ranckenin kanssa.

 

Kuuliaiset

 

Varsinkin maaseudulla oli tapana, että nuoripari haki kuulutukset kirkosta, sillä ne luettiin papin toimesta kolmessa perättäisessä jumalanpalveluksessa. Tämän jälkeen pidettiin kuuliaiset eli kuuliaiskestit tai tanssiaiset. Kestejä tiedetään vietetyn jo 1700-luvulla ja ne olivat tapana vielä 1900-luvun alkupuolella. Kutsut pidettiin usein morsiamen kotona ja ne vastasivat yhdistettyjä kihlajaisia ja hääjuhlaa. Varsinkin vähävaraisilla niistä muodostui hääjuhlien korvike, sillä näin selvisi suhteellisen pienillä kustannuksilla. Kutsuttuna oli koko kylän väki ja tällöin sai esittää myös mahdolliset vastalauseet tulevaa avioliittoa kohtaan. Jos kukaan ei asettunut liittoa vastaan toimitettiin vihkiminen kirkossa seuraavassa sopivassa tilaisuudessa. Kuuliaistanssit olivat enemmän nuorten juhlia ja saattoivat yltyä väkivaltaisiksi, sillä niihin liittyi hyvinkin runsasta juomista ja myös kuokkavieraita. Tiedetään näissä henkiäkin menetetyn.

 

Kuulutukset tuli kuunnella huolella

 

Kuulutuksiin liittyi ympäri maata sanontoja seurauksista joita tuli, jos niitä ei käynyt kuuntelemassa. Näiden mukaan saattoi lapsista tulla kuuroja tai tottelemattomia, jos kuulutuksia ei käyty kuuntelemassa tai ne kuunneltiin huonosti. Jos meni kirkkoon heti, kun ne luettiin ensimmäistä kertaa, sai lapsia jotka tottelivat ensimmäisestä käskystä. Uskottiin myös, että äiti ei havahtuisi yöllä lapsensa itkuun, jos kuulutuksia ei käyty lainkaan kuuntelemassa.

 

 

Lue lisää:

 

Toivo Vuorela: Suomalinen kansankulttuuri. Porvoo 1998
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51324/Lesch_Agnetha.pdf?sequence=1
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0c543ae-81da-4df4-8c28-480214501d37
https://historiatieto.wordpress.com/nuorten-huvittelukulttuuuri-rangaistuskohteena/
Naantalin museon esineluettelo vuosilta 1919–30.

17.5.2016
Kuva: Mari Termonen
Krykky ja keppi tyynyllä

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Tammikuu".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.