Toukokuun esine 2015

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11.


Laatikkokamera


Naantalin museon kesäkausi aukeaa 15.5. näyttelyllä ”Liikkumatta, olkaa hyvä!” Valokuvauksen historiaa ja kuvia Naantalista. Toukokuun esineeksi valitsimme näyttelyymme liittyen ns. laatikkokameran, Agfa boxin, jota valmistettiin vuosina 1949–1958.


Camera obscura (pimeä huone) johtaa kohti kameran keksimistä


Kameran ja valokuvaamisen keksimisen mahdollistivat aiemmat keksinnöt, tärkeimpinä valonherkkä materiaali ja camera obscura. Jälkimmäisen periaate oli havaittu Kiinassa jo ennen ajanlaskun alkua. Filosofi Motsu (478–392 eaa.) teki kokeita ja huomioi, että neulanreiästä tuleva valo heijasti seinälle ylösalaisen kuvan maailmasta. Vasta 1600-luvulla reiän tilalle keksittiin laittaa hiottu linssi. Nyt kuvaa saatettiin tarkentaa sekä kääntää ja piirtää suoraan kameralaatikon pinnalla olevalta lasilevyltä. Monet taiteilijat käyttivät tätä apunaan maisemien jäljentämisessä sekä perspektiiviopin tutkimisessa. Camera obscura oli aluksi pimeä huone, mutta myöhemmin opittiin käyttämään kannettavaa laatikkoa.


Se, että osa materiaaleista muuttuu valon vaikutuksesta, oli tunnettu pitkään. 1700-luvulla Johan Schulze havaitsi eräiden hopeayhdisteiden muuttuvan selvästi altistuessaan valolle. Vielä sitä ei osattu yhdistää aiempaan keksintöön, camera obscuraan. Kemisti Thomas Wedgwood kokeili ensimmäisenä Schulzen huomaamaa ilmiötä ja saikin tallennettua kuvia. Niitä pystyi kuitenkin katsomaan vain pimeässä, päivänvalon turmellessa ne.


Kuvaaminen mullistuu


1800-luvun alussa keksittiin, että camera obscuran reiän tukkimalla ja sitten avaamalla hetkeksi syntyy vastapäiselle seinälle valonherkällä aineella päällystettyyn levyyn kuva. Tämä oli ns. neulansilmäkamera, valoa pitävä laatikko. Ensimmäinen valokuva, joka on säilynyt nykypäivään, otettiin vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépcen toimesta. Hän käytti camera obscuraa ja bitumilla pinnoitettua, öljykäsiteltyä tinalevyä ottaessaan kuvan Näkymä ikkunasta. Tämän jälkeen levy huuhdeltiin, jolloin jäljelle jäi auringonvalosta kovettunut osa, itse kuva. Sen valottamiseen kului kahdeksan tuntia. Menetelmä on nimeltään heliografia. Tunnetuin valokuvan ”keksijöistä” on Louis Daguerre, joka kehitti menetelmän nimeltä dagerrotypia. Se esiteltiin vuonna 1839. Samana vuonna valmistui maailman ensimmäinen kaupallinen kamera, dagerrotyyppikamera. Vuonna 1851 tulivat käyttöön märkälevyt, jotka olivat vallitseva negatiivitekniikka seuraavat 30 vuotta. 1880-luvulla saatiin tehdasvalmisteiset kuivalevyt, joiden myötä alettiin valmistaa laatikon näköisiä kameroita. Kamerat muuttuivat kevyiksi, oli mahdollista ottaa ns. silmänräpäyskuvia.


Agfa valmisti usean kokoisia ja nimisiä rullafilmiä käyttäviä laatikkokameroita, joissa kaikissa on selvästi yrityksen logo näkyvissä. Agfan laatikkokamerat olivat yksinkertaisia mustia laatikoita, joissa oli sulkimet ja objetiivit. Niiden valmistus alkoi vuonna 1932 ja kysyntä jatkui voimakkaana koko sotaa edeltävän ajan.


Lue lisää:


https://sites.google.com/site/digikuvaon/1.3.2cameraobscura
http://www.koulukino.fi/?id=1783
http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kamerasivut/10405#-agfa

17.5.2016

Kuva: Mari Termonen
Klikkaamalla kuvaa saat sen aukeamaan suurempana

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Toukokuu".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.