Maaliskuun esine 2016

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11.


Maaliskuun esineenä on lehmänkello, karjankello. Sillä oli tärkeä tehtävä yksityispaimennuksessa metsälaitumella. Kello laitettiin katraan koossa pitävän johtajalehmän eli kellokkaan kaulaan, jota muut lehmät tottuivat seuraamaan. Kellon avulla paimen pystyi paikallistamaan lauman. Petoeläimetkin pelkäsivät kelloa. Suomesta vanhin karjankello tunnetaan keskiajalta. Maakaupoista metallisia kelloja alkoi saada 1860-luvulla. Kelloja oli lehmille ja hevosille, joskus niitä käytettiin lampaillakin. Lehmänkelloa on käytetty myös erilaisiin taikoihin ja onnea tuottamaan. Näitä on tehty mm. pääsiäisen aikaan.


Kellokasta seuraamaan


Kun lehmät haluttiin kesällä seuraamaan kellokasta kotiin, keitettiin ensiksikin haude, jonne lehmän kellot oli upotettu. Pääsiäisaamuna otettiin ne pois ja pantiin lehmien kaulaan. Kellokkaan kello otettiin täyteen haudevettä, jota vasemman olan yli kaadettiin lehmän korvaan. Seuraus oli se, että lehmät seurasivat kellokasta.


Varhain pääsiäisaamuna navetankatolta soitetuilla lehmänkelloilla varattiin karjaonnea taloon. Toisaalta uskottiin, että jos pääsiäisaamuna ensimmäinen eläin, jonka näki, oli lehmä, tuli ihmisestä laiska koko vuodeksi. Pääsiäisen aikaan piti varoa trulleja eli noitia, jotka yrittivät vahingoittaa toisten karjaonnea ja parantaa omaansa. Tätä vastaan saattoi suojautua esimerkiksi metallin äänellä, mm. työntämällä navetan oven eteen kelkan täynnä kelloja. Kansan uskomuksen mukaan pitkäperjantain iltana ja lankalauantain ehtoona kaikki pahat voimat olivat liikkeellä ja aika oli vuoden huonomaineisin. Sanonnan mukaan pitkäperjantaita edeltävänä kellokeskiviikkona laitettiin kellot lehmien kaulaan, josta ne otettiin pois kekrin aikaan syksyllä.


Pääsiäinen


Pääsiäisen aika vaihtelee maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 26. päivään. Useimmiten pääsiäinen on huhtikuussa, tänä vuonna kuitenkin maaliskuussa. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous päätti, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Joulu on aikanans ja juhannus on paikallans, mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee, tiedettiin kertoa sananlaskussa.


Kevään sanoman tuoja, maaliskuu


Lounaissuomalainen sananparsi sanoo: Maaliskuu maan avaa, huhtikuu maan (jäät) huuhtoo. Vanha kansa ennusti maaliskuun säitä helmikuussa. Helmikuun lauhuuden uskottiin enteilevän kylmää maaliskuuta. Maaliskuun enteistä luettiin puolestaan kolmen seuraavan kuukauden säät, jotka olivat ratkaisevan tärkeitä mm. maataloustöiden kannalta. Jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät, josta kaikki iloitsevat. Karja saadaan varhain ulos ja viljan kasvukausi tulee riittävän pitkäksi.


Lähteitä:


Vilkuna, Kustaa. Vuotuinen ajantieto. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-01041-7
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/karjatalous/karjakellot.htm
http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/etela.htm

31.8.2016

Kuva: Mari Termonen
Klikkaamalla kuvaa saat sen aukeamaan suurempana

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Maaliskuun esine".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.