Luolalanjärven lintutornit ja luontopolku

Luolalanjärvi sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Järveä kiertää luontopolku ja järven rannalla on kaksi lintutornia, joista toiseen on rakennettu kulkuramppi. Näin myös liikuntarajoitteisilla on mahdollisuus päästä torniin. 


Kulkurampillinen torni sijaitsee järven keskustan puoleisella reunalla osoitteessa Järveläntie 10 ja toinen torni järven itäpuolella osoitteessa Laidunpolku 33 (karttalinkki).


Järven ympäristön kulkureittien pituus on kaikkiaan noin 3 kilometriä. Itäiseltä tornilta lähtien polun pohjoisosan pitkospuut on uusittu ja polku kunnostettu keväällä 2015. Muilta osin polut ovat vuodenajasta riippuen osittain märkiä ja huonokulkuisia. Pääosin polku myötäilee järven rantaa, mutta itäpuolella reitti kulkee metsäisessä maastossa.


Järveen ja reitteihin voi tutustua omatoimisesti. Myös koulut ja päiväkodit ovat löytäneet järven, omalla lähialueella voi opetella luonnontuntemusta, retkeilyä ja kalastusta. 


Perustiedot

Luolalanjärvi on kooltaan noin 25 ha. Järven keskisyvyys on 1,6 m ja syvin kohta 5,3 m. Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä selvitettiin vuosina 1996-1997 ja kasvillisuutta ja pesimälinnustoa vuosina 2003-2004. Järven historia sekä sijainti teollisuuden, peltojen ja teiden ympäröimänä näkyy monin tavoin järven tilassa sekä järven ja sen ympäristön kasvillisuudessa ja eläimistössä. Järvi on erittäin rehevä, jota ilmentää mm. järven kasvi- ja eläinlajisto ja kalasto.


Järvi ei enää vuosikymmeniin ole ollut luonnontilainen. Vuonna 1953 järven veden korkeutta alettiin säännöstellä ja järvestä on otettu raakavettä teollisuuden tarpeisiin. Järven rantoja on voimakkaasti muokattu ja osa länsipuolen rantaviivasta on täytemaata.


Historia

Luolalanjärvellä on pitkä ja arvokas historia, joka liittyy sekä Naantalin kylpylä- että teolliseen kauteen. Järvi oli kummastakin päästä yhteydessä mereen 1000-luvun jälkipuoliskolla, jonka jälkeen se aikojen saatossa on kuroutunut merenlahdesta järveksi. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa juuri Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Savi otettiin Luolalanjärvestä. Järven pohjoisranta on alavaa peltomaata. Pohjoisrannalla on toiminut emäntä- ja karjatalouskoulu 1940-luvulta alkaen. Järven eteläinen ympäristö kehittyi teollisuusalueeksi 1950- ja 1960- luvuilla, jolloin alueelle perustettiin Juurikassokeri Oy:n sokeritehdas, Valtion Viljavaraston siilot, Mobil Oil Oy:n voiteluainetehdas ja Imatran Voima Oy:n voimalaitos.


Linnusto

Luolalanjärvi on ollut suosittu kohde lintuharrastajien keskuudessa. Järvellä ja sen ranta-alueilla pesi v. 2003 26 lajia, 85 paria (harvinaisuuksina mm. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista mustakurkku-uikku sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainituista lajeista pensastasku). Järvellä on suuri merkitys muuttoaikoina linnuston kerääntymis- ja ruokailualueena. Keväisin voi järvelle kerääntyä telkkiä ja tukkasotkia kerrallaan muutamia satoja. Rehevissä järvissä viihtyvien surviaissääskien kuoriutuessa keväällä voi järvelle kerääntyä sadoittain kalatiiroja ja pääskyjä surviaissääskijahtiin. Juuri muutolta saapuneiden ja pesintäänsä aloittavien pääskyjen tankkauspaikkana järvi on erittäin tärkeä. Syysmuuton aikana Luolalanjärvi on yksi Lounais-Suomen merkittävimpiä uiveloiden kerääntymisalueita. V. 2003 järvellä havaittiin parhaillaan samanaikaisesti 64 uiveloa.


Kasvillisuus

Ihmistoiminta ja erityisesti järven korkeat ravinnepitoisuudet näkyvät myös alueen kasvillisuudessa. Järvessä kasvaa runsaana ravinteisuutta ilmentävää karvalehteä. Rantaviivan muokkauksen myötä luontainen kasvillisuuden vyöhykkeisyys on monin paikoin hävinnyt, ja säännöstelyn seurauksena rantaviiva on muuttunut ja vaikuttanut lajiston runsaussuhteisiin. Järveä ympäröivät pensaikot, joista laajimmat ja yhtenäisimmät sijaitsevat länsirannalla. Muita järveä ympäröiviä kasvillisuustyyppejä ovat luhtaniityt järven pohjois- ja paikoin länsirannoilla sekä tervaleppälehdot järven eteläpäässä. Kauempana rantaviivasta kasvaa pieni katajaketo. Myös muutamia muita pienialaisia, mutta lajistollisesti arvokkaita ketoja sijaitsee järven läheisyydessä.


Länsiranta_vehka.jpg
Vehkakasvustoa
   
Vehka.jpg
Suovehka
   
Pajunkissat.jpg
Pajunkissoja rantapensaikossa
   


25.6.2015


  

Yhteystiedot:


Vs. ympäristöpäällikkö
Kemppi Tiina
Gsm: +358 44 7334 618
etunimi.sukunimi@naantali.fi



Lintulava ja ramppi.jpg
Lintulava ja kulkuramppi
 

Maisema1.jpg
Näkymä ent. Emäntäkoulun suuntaan
 

Lounais-Suomen ympäristökeskus on päättänyt, että 1.1.2007 alkaen Luolalanjärvellä on


* kiellettyä käyttää

   moottorikäyttöisiä

   vesikulkuneuvoja


* kiellettyä käyttää jäällä

   liikkumiseen

   moottorikäyttöisiä

   ajoneuvoja



Ympäristökeskuksen päätös (pdf): 




NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Luolalanjärven lintutornit ja luontopolku".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.