Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2021

Kaupunginjohtajan katsaus


Suomen talous kasvaa, Varsinais-Suomen kehitysnäkymät ovat valoisia

 

Suomen talouden kasvunäkymät ovat vahvistuneet selvästi vuoden 2017 aikana. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2017 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Myös lähivuosien näkymät ovat valoisat. Vuonna 2017 Suomen bruttokansantuotteen (BKT) ennustetaan kasvavan 2,9 %. Kasvuedellytykset ovat suhdannetiedustelujen mukaan parhaat teknologia- ja kemianteollisuudessa. Viennin kasvuedellytysten arvioidaan paranevan ja ulkomaankaupan kääntyvän BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin.

 

Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen BKT kasvaa 2,1 % vuonna 2018 ja 1,8 % vuonna 2019. Talouskasvu lisää verotuloja ja kohentaa julkista taloutta. Talouden rakenteelliset ongelmat pitävät kuitenkin julkisen talouden alijäämäisenä. Valtion arvioidaan velkaantuvan edelleen vuonna 2021.

 

Varsinais-Suomen ja Turun seudun kehitysnäkymät ovat erityisen hyvät. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2017 -raportin mukaan Varsinais-Suomen ripeän kasvun arvioidaan jatkuvan. Kärkinä ovat etenkin meriteollisuus ja autoteollisuus. Meyer Turun telakan tilauskirjat ovat lähes täynnä vuoteen 2024 saakka. Telakka toteuttaa yli 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2019 mennessä ja kaksinkertaistaa kapasiteettinsa vuoteen 2020 mennessä. Meriteollisuutta vahvistaa myös se, että Rolls-Royce on päättänyt sijoittaa Turkuun uuden etäohjattujen ja automaattisten alusten tutkimus- ja kehityskeskuksen. Myös muun teollisuuden kehitysnäkymät ovat melko hyvät. Kaivosteollisuuden koneita valmistava Sandvik on ilmoittanut kaksinkertaistavansa Turun tehtaansa tuotannon. Lääketeollisuuden yritykset ovat tehneet merkittäviä investointeja Turun tehtaiden automaattisiin tuotantolinjoihin. Rakentamisen toimialalla suhdannetilanne on normaalia parempi ja kapasiteetti alkaa olla lähes kokonaan käytössä. Työvoiman kysyntä Varsinais-Suomessa on kasvanut ja lähestyy aikaisempia kasvulukuja. Työttömyyden arvioidaan alenevan laaja-alaisesti Varsinais-Suomessa syksystä 2017 syksyyn 2018. Työttömyys on kuitenkin edelleen suurta ja pitkäaikaistyöttömien määrät korkeita kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

 

Naantalin työttömyysluvut ovat selkeästi laskeneet syksystä 2015 lähtien. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun lopussa 2017 Varsinais-Suomessa 10,8 % (koko maassa 11,0 %). Naantalin työttömyysprosentti oli 7,9 % (vuotta aiemmin 9,6 %). Myönteistä on, että myös pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähenee. Elokuun 2017 lopussa Naantalissa oli 237 pitkäaikaistyötöntä (vuotta aiemmin 306) ja 82 alle 25-vuotiasta työtöntä (vuotta aiemmin 99). Kaupungin työllistämistoimenpiteet on kohdistettava edelleen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen.

 

Alueelle on perustettu positiivisen rakennemuutoksen työryhmä, joka ratkoo kasvun esteitä. Merkittävimmät haasteet liittyvät työvoiman saantiin, osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen, liikennejärjestelyihin, työmatkaliikenteeseen ja asumiseen.

Myös Naantalin kehitysnäkymät näyttävät monessa suhteessa hyviltä. Yritystonttien kysyntä alkoi vilkastua vuonna 2016. Rakennuslupahakemukset asuntotuotantoa varten ovat kääntyneet selkeään kasvuun. Mikäli asuntorakennushankkeet etenevät suunnitellulla tavalla, vuonna 2018 valmistuvien asuntojen määrä voi nousta jopa 150 asunnon tasolle.

 

 

Vuoden 2017 tilinpäätöksestä on tulossa hyvä

 

Vuoden 2017 tilinpäätöksestä on tulossa selvästi parempi talousarvioon verrattuna. Alkuperäisen talousarvion mukaan tilikauden tuloksen arvioitiin olevan alijäämäinen 0,6 miljoonaa euroa. Kahdeksan kuukauden raportissa ylijäämäksi arvioitiin 2,5 miljoonaa euroa. On todennäköistä, että lopullinen ylijäämä on vielä suurempi. Tärkein syy selvästi talousarviota parempaan talouskehitykseen on verotuloarvion merkittävä ylitys. Alkuperäisen talousarvion verotuloarvio ylittyy todennäköisesti 3,5 - 4,0 miljoonaa euroa.

 

Kaupungin verotuloarviot laaditaan valtiovarainministeriön ennusteisiin perustuvan Kuntaliiton ennustekehikon avulla. Verotuloennusteita on viimeisen vuoden kuluessa korotettu useita kertoja. Lokakuussa 2016 arvioitiin, että vuodelle 2017 kirjattavien verotulojen määrä on 21,8 miljardia euroa. Syyskuussa 2017 arvio päätyi 22,5 miljardiin euroon. Arvio kuntien yhteenlasketuista verotuloista oli kasvanut vuoden aikana 0,7 miljardia euroa eli 3,2 %.

 

Muita tekijöitä alkuperäistä talousarviota myönteisempään talouskehitykseen ovat mm.:

 

- omaisuuden luovutustuottojen lisääntyminen

- henkilöstökulujen alitus

- valtionosuusarvion ylitys.

Lisämäärärahoja vuoden 2017 talousarvioon tarvitaan erityisesti lastensuojelumenoihin ja poistoihin. Menojen kehitys on maltillista niissä toiminnoissa, joihin kaupunki voi omilla toimenpiteillään vahvimmin vaikuttaa.

 

Talouden kiristymiseen on syytä varautua

 

Kaupunginhallitus vahvisti kesäkuussa 2017 toimialoille raamit vuoden 2018 talousarvion valmistelua varten. Toimialojen talousarvioehdotukset poikkeavat hyvin vähän asetetuista raameista.

Ehdotukseen vuoden 2018 talousarvioksi ei sisälly palvelutasoa heikentäviä ehdotuksia. Ehdotus sisältää joitakin maltillisia lisäpanostuksia. Näitä ovat mm.

 

- 40 000 euron lisämääräraha saaristoliikenteen (Naantalin keskusta – Merimasku – Rymättylä –linjalla) iltavuoroihin (ehdotuksen mukaan toteutetaan kahden vuoden kokeilu, jonka jälkeen arvioidaan kokemuksia)

- Naantalin Matkailu Oy:lle esitetään 25 000 euron lisärahoitusta yhteismarkkinointia ja tapahtumien järjestämistä varten

- teknisille palveluille ehdotetaan 75 000 euron määrärahaa suunnitelman laatimiseksi Vanhankaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi korkeatasoisten valaistus- ja äänentoistojärjestelmien avulla.

Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan vuosina 2018 ja 2019 jatketaan ateria- ja siivouspalveluiden ja kiinteistönhoidon tehostamisohjelmaa. Palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omana työnä. Tavoitteena on saavuttaa ulkoisissa toimintamenoissa vuonna 2018 noin 0,5 miljoonan euron ja vuonna 2019 noin 0,6 miljoonan euron vuosittainen säästö tilinpäätökseen 2015 verrattuna. Säästöjen toteutumista arvioitaessa otetaan huomioon suoritteiden määrän muutos vuoden 2015 jälkeen.

 

Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan vuosikate on 7,8 miljoonaa euroa ja tulos 0,3 miljoonaa euroa.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta lukien. Muutoksen edellyttämät lait hyväksytään aikaisintaan keväällä 2018. Kaupungin taloussuunnitelma on laadittu siten, ettei sen luvuissa ole otettu huomioon sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia. Asiakirjan liitteenä on tuloslaskelma, jossa esitetään mahdollisen muutoksen arvioidut vaikutukset.

 

Naantalin viime vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Myös vuoden 2017 tilinpäätöksestä on tulossa hyvä. Kaupungin on kuitenkin otettava huomioon, että erityisesti valtionosuuksien väheneminen kiristää taloutta ja tulevaan kehitykseen sisältyy myös muita riskejä.

 

Naantalin saamien valtionosuuksien määrä oli vuonna 2013 noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 määrä on noin 16 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että summaan sisältyy 1,2 miljoonan euron suuruinen saaristolisä. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa arvioidaan valtionosuuksien määräksi 14,2 miljoonaa euroa.

 

Henkilöstömenojen tulevaan kehitykseen vaikuttaa merkittävästi se, että määräaikaiset lomarahaleikkaukset päättyvät vuonna 2019. Myös tuleviin työmarkkinaratkaisuihin todennäköisesti sisältyvät palkankorotukset lisäävät henkilöstömenoja. Vuoden 2019 henkilöstömenot ovat merkittävästi suuremmat kuin vuoden 2017 henkilöstömenot.

 

Maaomaisuuden luovutusvoittojen määrä vaikuttaa niin ikään talouden tulevaan liikkumavaraan. Vuonna 2017 luovutusvoittojen määrä on korkealla tasolla. Tällä hetkellä vaikuttaa todennäköiseltä, että vuonna 2018 luovutusvoittojen määrä on huomattavasti pienempi. Taloudenhoidossa on järkevää varautua siihen, että maaomaisuuden luovutusvoittojen ja myös maankäyttömaksujen yhteismäärä on tulevaisuudessa selvästi alempi kuin 2000-luvun alun parhaimpina vuosina.

 

On syytä tiedostaa, että yksittäiset yritykset vaikuttavat merkittävästi Naantalin yhteisöverokertymään. Tulevaisuudessa ei voida poissulkea sellaisia muutoksia, jotka voivat pienentää yhteisöverojen määrää.

 

Talousarvioehdotus ei sisällä muutoksia tuloveroprosenttiin tai kiinteistöveroprosentteihin eikä korotuksia suunnitella myöskään suunnitelmavuosina.

 

Suurimmat investoinnit

 

Kaupungin bruttoinvestointimenot vuosina 2018 – 2021 ovat noin 37,4 miljoonaa euroa, mikäli kaupunki hakee ja saa toteutettavakseen vuoden 2022 asuntomessut. Ilman asuntomessuja investoinnit ovat suunnitelmakaudella noin 29,2 miljoonaa euroa.

 

Ehdotuksen mukaan vuoden 2018 suurimpia investointeja ovat:

 

- maaomaisuuden hankinta 1,8 miljoonaa euroa

- Luonnonmaalla sijaitsevan Kukolanvainion asuntoalueen 2 vaiheen kunnallistekniikan rakentaminen noin 1,0 miljoonaa euroa (alueelle tulee yli 60 uutta omakotitalotonttia)

- Kaupungintalon talotekniset peruskorjaukset noin 0,6 miljoonaa euroa

- Raision seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle Rasekolle vuokratun oppilaitoskiinteistön peruskorjaus 0,4 miljoonaa euroa

- Kalevanniemen koulurakennuksen peruskorjaus 0,4 miljoonaa euroa

- Luonnonmaan asuntomessualueen valmistelevat investoinnit 0,9 miljoonaa euroa

Naantalin tulevaisuutta rakennettava rohkeasti

 

Varsinais-Suomen ja Turun seudun kasvu- ja kehitysmahdollisuudet vaikuttavat poikkeuksellisen hyviltä. Myös Naantalilla on realistiset mahdollisuudet tavoitella asukas- ja työpaikkamäärältään kasvavalla Turun seudulla suurempia valmistuvien asuntojen, uusien työpaikkojen ja väestönkasvun määriä kuin mitä on viime vuosina totuttu pitämään mahdollisena.

 

Naantalin uuden keskusta-alueen rakentaminen alkaa kesällä 2018. Alueen ensimmäiseen kortteliin aletaan todennäköisesti rakentaa samanaikaisesti kahta uutta kerrostaloa. Luonnonmaalla sijaitsevalle alueelle tulee kesään 2018 mennessä kunnallistekniikan piiriin yli 60 omakotitalotonttia.

 

Naviren alueella on tarjolla runsaasti teollisuustontteja. Alue sopii erityisen hyvin meriteollisuusyrityksille. Myös Luolalan alueella on edelleen vapaita tontteja. Kummankin alueen tonttien tehokkaaseen markkinointiin on tärkeää panostaa. Markkinointiin on tarkoitus hakea rahoitusta Turun Seudun Kehitys Oy:n kuntakohtaisesta rahastosta.

 

Uusi kaupunkistrategia on tarkoitus valmistella kesään 2018 mennessä. Strategiaa laadittaessa on tärkeää määritellä sitä, mitä asioita Naantali haluaa painottaa erityisen paljon sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Toiseksi on välttämätöntä määritellä kunnianhimoiset tavoitteet ja tehokkaat keinot positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi.

 

Kaupungin edunvalvonnan kannalta tärkein asia on edistää määrätietoisesti E18 Turun kehätien parantamishankkeen toteutumista. E18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tärkeintä päätieyhteyttä Naantalista ja Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Turun kehätie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T –tieverkon Skandinavia – Välimeri -ydinverkkokäytävään. Myös Naantalin satama kuuluu TEN-T -satamien joukkoon Turun sataman ohella.

Turun kehätiestä Naantalin ja Raision välillä on laadittu ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma, joka valmistui alkuvuodesta 2017. Tällä hetkellä hankkeessa on meneillään yleissuunnitelmavaihe, jonka jälkeen odotetaan tiesuunnitelmavaiheen käynnistyvän vuonna 2019. Tien rakentamiseen voidaan päästä jo vuonna 2023. Kaupungin on seurattava tiiviisti jatkosuunnittelua ja vaikutettava suunnitteluratkaisujen sisältöön niin, että ne toteuttavat niitä tarpeita, jotka palvelevat parhaiten Naantalin tavoitteita. Lisäksi on tehtävä hankkeen edellyttämät maankäytön suunnitelmat.

 

Naantalin ja Raision välisen tieyhteyden suunnitelman mukainen parantaminen tulee olemaan vaikuttavuudeltaan merkittävin liikennehanke Naantalin kannalta Kuparivuoren tunnelin ja Armonlaaksontien rakentamisen jälkeen.

 

Turun kehätien kehittäminen nelikaistaiseksi eritasoliittymillä varustetuksi väyläksi Ruonan yhdystien liittymästä Raision suuntaan turvaa Naantalin sataman ja suurteollisuuden sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pitkälle tukevaisuuteen. Tällä hankkeella varmistetaan naantalilaisten ja matkailijoiden sujuva ja turvallinen liikennöinti Turun ja Helsingin suuntaan. Järvelän liittymään suunnitellut saaristonsuunnan rampit parantavat oleellisesti keskustan ja market-alueen saavutettavuutta.

21.11.2017
















Lisätietoja: 


Kaupunginkamreeri
Heinonen Juha
Puh: +358 2 434 5214
etunimi.sukunimi@naantali.fi



NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Talousarvio 2018 ja taloussuunitelma 2018-2021".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.