Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2022

Kaupunginjohtajan katsaus


Varsinais-Suomen kehitysnäkymät edelleen hyvät

Suomen talous on kasvanut nopeasti vuodesta 2016 lähtien. Bruttokansantuote (BKT) kasvoi 2,5 % vuonna 2016 ja 2,8 % vuonna 2017. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 % vuonna 2018. Tulevina vuosina Suomen talouden kasvun arvioidaan hidastuvan noin 1,5 prosentin kasvulukuihin. Keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2021 – 2022 talouskasvun ennustetaan palaavan noin prosenttiin.


Valtiovarainministeriö arvioi, että hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä tehdyt sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen vaihteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julkisen talouden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia.


Varsinais-Suomen ja Turun Seudun kehitysnäkymät ovat edelleen hyvät. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2018 raportin mukaan Lounais-Suomen näkymät ovat jatkossakin hyvin positiiviset. Kasvun kärkenä on auto- ja meriteollisuus, mutta muutkin alat ovat vahvassa kasvussa. Talouden kasvaessa haasteet työvoiman saatavuudessa nousevat voimakkaasti esille. Työvoiman saatavuus koetaan ongelmalliseksi käytännössä koko maassa. Metalliteollisuudessa, rakentamisessa ja ICT-alalla koettiin työvoimapulaa jo keväällä 2018.


Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,2 % elokuun lopussa 2018 (koko maassa luku oli sama eli 9,2 %). Naantalin työttömyysprosentti oli 7,5 % (vuotta aiemmin 7,9 %). Työttömyys ei ole alentunut Naantalissa vuonna 2018 yhtä ripeästi kuin edellisinä vuosina. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen vähentynyt, mutta alle 25-vuotiaiden määrä on kääntynyt kasvuun hyvästä talouskehityksestä huolimatta. Elokuun 2018 lopussa Naantalissa oli 183 pitkäaikaistyötöntä (vuotta aiemmin 237) ja 108 alle 25-vuotiasta työtöntä (vuotta aiemmin 82). Kaupungin toimenpiteet on kohdistettava erityisesti nuorten työttömien määrän vähentämiseen.


Vahva kytkentä strategian ja talousarvion välille

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2018 kaupungille uuden strategian. Kaupunkistrategia 2022 sisältää kunnianhimoisia tavoitteita ja kärkihankkeita Naantalin kehittämiseksi. Kaupunkistrategian toimeenpanon varmistaminen edellyttää vahvaa kytkentää strategian tulevaisuuslinjausten ja käytännön työn välille. Tämä kytkentä tehdään siten, että strategiset linjaukset konkretisoidaan kiinteäksi osaksi talousarvion valmistelua, hyväksymistä, toteuttamista ja seurantaa seuraavalla tavalla:


  •  Kärkihankkeiden toimeenpanemiseksi määritellään koko organisaation ja kaikkien toimialojen yhteiset toimenpiteet, mittarit ja vastuuhenkilöt.

 

  •  Menestysteemojen tavoitteiden toteuttamiseksi määritellään tulosalueiden strategisia toimenpiteitä, mittareita ja vastuuhenkilöitä.

 

Vuoden 2019 talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2019 – 2022 keskeinen tavoite on luoda edellytykset sille, että Naantalin tulevaisuutta rakennetaan rohkeasti. Naantalilla on realistiset mahdollisuudet tavoitella suurempia valmistuvien asuntojen, väestönkasvun ja työpaikkojen määriä viime vuosien kehitykseen verrattuna.


Kaupungin edunvalvonnan kannalta tärkeimpänä tehtävänä on edistää määrätietoisesti E 18 Turun kehätien parantamishankkeen toteutumista. E 18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tärkeintä päätieyhteyttä Naantalista ja Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Turun kehätie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T –tieverkon Skandinavia – Välimeri –ydinverkkokäytävään. Myös Naantalin satama kuuluu TEN-T –satamien joukkoon Turun sataman ohella. Kehätien huono välityskyky on selkeästi pullonkaula elinkeinoelämän kehitykselle, Naantalin sataman liikenteen kasvulle ja turvalliselle henkilöliikenteelle.

 

Palveluihin ja Naantalin kilpailukykyyn panostetaan

Kaupunginhallitus vahvisti kesäkuussa 2018 toimialoille ohjeluvut vuoden 2019 talousarvion valmistelua varten. Tuossa vaiheessa varauduttiin kuntaveroprosentin maltilliseen laskuun 0,25 prosenttiyksiköllä vuoden 2019 alusta lukien. Talousarvioehdotus ja lähivuosien suunnitelmat perustuvat kuitenkin siihen, että tuloveroprosentti on edelleen 19,00 % ja myös kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Keskeinen syy tähän ratkaisuun on se, että kaupungin investointien määrä kasvaa huomattavasti tulevina vuosina ja kaupungin on tärkeää rahoittaa pääosin nämä investoinnit omalla tulorahoituksellaan. Lisäksi on otettu huomioon yhteisöveron tasoon liittyvät epävarmuustekijät. Lokakuussa 2018 verottaja ilmoitti, että kaupungin yhteisöveron jako-osuutta vuodelta 2018 alennetaan, koska yhteisöverojen määräytymiseen vaikuttavan toisen perustevuoden eli verovuoden 2016 yritystoimintaerään tehdään olennainen taannehtiva korjaus. Tämä vähentää merkittävästi vuoden 2018 yhteisöverotuloja aikaisempiin arvioihin nähden. Myös tulevina vuosina yhteisöveron tasoon liittyy epävarmuutta. On vielä otettava huomioon, että kevään 2018 jälkeen valtakunnallisia kunnallisverotuloennusteita on sekä kesän 2018 alussa että syksyllä 2018 tarkistettu alaspäin. Näiden muutosten vuoksi myös Naantalin omia verotuloennusteita on ollut tarpeen tarkistaa alaspäin.


Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen toimintakate on noin 0,5 milj. euroa korkeampi kuin ohjelukujen käsittelyn yhteydessä esitellyssä rahoituksen riittävyyslaskelmassa.


Vuoden 2019 verotulojen määräksi arvioidaan noin 93,8 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien määräksi noin 14,2 miljoonaa euroa. Maaomaisuuden luovutusvoittojen määräksi vuodelle 2019 on budjetoitu 750 000 euroa. Suunnitelmakauden loppuvuosina luovutusvoittojen määrän arvioidaan kasvavan keskusta-alueen rakentamisen edistymisen ja runsaan tonttitarjonnan vuoksi.


Kaupungin henkilöstömenot vähentyivät usean vuoden ajan vuoteen 2017 saakka. Tilanne on muuttunut ja vuonna 2019 henkilöstömenot kasvavat merkittävästi, koska määräaikaiset lomarahaleikkaukset päättyvät ja työmarkkinaratkaisun mukaiset sopimuskorotukset lisäävät menoja. Henkilöstömenojen kasvu on vuoden 2018 toteutumaennusteeseen verrattuna 3,1 %. On varauduttava siihen, että henkilöstömenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina. Vuoden 2019 talousarvioon sisältyy henkilöstön lisäyksiä. Tulevina vuosina on hyvin vähän mahdollisuuksia uusiin lisäyksiin.


Vuoden 2019 vuosikatteeksi arvioidaan noin 10,9 miljoonaa euroa ja tulokseksi noin 2,4 miljoonaa euroa. Velkamäärän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa noin 24,6 miljoonaa euroa ja lainan määrä 1 268 euroa asukasta kohti. Suunnitelmakauden lopussa velkamäärän arvioidaan olevan 32,5 miljoonaa euroa ja 1 652 euroa asukasta kohti.


Ehdotus sisältää mm. seuraavia panostuksia palveluiden parantamiseksi ja kaupungin kilpailukyvyn vahvistamiseksi:

  •  Ikäihmisten palveluiden laadun ja asiaohjauksen kehittämiseksi esitetään terveydenhuoltoon geriatria ja vanhuspalveluihin asiakasohjaajaa

  • Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus ehdotetaan poistettavaksi 1.8.2019 lukien

  •   Perusopetuksessa ehdotetaan jakotuntien lisäämistä ensimmäisellä luokalla ja uutta erityisluokanopettajaa Maijamäen kouluun

  •   Kaavoituksen voimavaroja ehdotetaan vahvistettavaksi palkkaamalla toinen kaavoitusarkkitehti

  •   Viestinnän tehostamiseksi erityisesti markkinointiviestinnän ja digitaalisen viestinnän alueilla ehdotetaan palkattavaksi 1.3.2019 lukien viestintäassistentti hallintopalveluihin

  •   Naantalin Matkailu Oy:lle esitetään 25 000 euron lisärahoitusta yhteismarkkinointia ja tapahtumien kehittämistä varten.


Talousarvioehdotukseen ei sisälly palvelutasoa heikentäviä ehdotuksia.


Etupainotteiset kehitysinvestoinnit lisäävät investointitasoa

Toiminta- ja taloussuunnitelman investoinnit vuosille 2019 - 2022 ovat poikkeuksellisen mittavat. Keskeisiä syitä tähän ovat seuraavat:


  •   Vuoden 2022 asuntomessujen edellyttämät investoinnit


  •   Valtuuston syyskuussa 2018 hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaiset investoinnit varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen tilaratkaisuihin


  •  Vesi- ja viemärilaitoksen peruskorjausinvestointeihin tarvitaan lisää rahoitusta, koska 1970-luvulla rakennetut laajat verkoston osat tulevat korjausikään.


Investointien määrää tarkasteltaessa on otettava huomioon, että investointitason kasvu perustuu pääosin etupainotteisiin kehitysinvestointeihin, jotka lisäävät kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Erityisesti asuntomessualueen ja Rymättyläntien eteläpuolelle sijoittuvan palvelu- ja asuntoalueen mittavat kunnallistekniset investoinnit on toteutettava heti 2020-luvun alussa, mutta tonttien myynti- ja liittymismaksutuloja kertyy pitkän ajan kuluessa.


Bruttoinvestointien määrä on noin 54 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit lisäävät myös poistojen määrää. Poistojen yhteismäärä suunnitelmakaudella on noin 40,4 miljoonaa euroa. Jotta mittavat investoinnit voidaan toteuttaa ilman liiallista velkaantumista, perusteltu tavoite on se, että vuosikatteella voidaan keskimäärin rahoittaa poistojen määrä. Koska verorahoitus on merkittävin vuosikatteen tasoon vaikuttava tekijä ja verotulot reagoivat nykyisin nopeasti toimintaympäristön muutoksiin, vuosikatteen tasosta on pidettävä erityistä huolta, jotta vältytään vuosituhannen alkupuolen tilanteelta, jolloin kaupunki velkaantui voimakkaasti alhaisen vuosikatteen ja suurten investointien vuoksi.

 

Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen suurimpia investointeja ovat seuraavat:


Luonnonmaan asuntomessualueen investoinnit

2 200 000 euroa

Naviren meriteollisuusalueen esirakentaminen

   200 000 euroa

Keskustakorttelien katu- ja yhdyskuntatekniikka

   610 000 euroa

Jäähallien yhdyskäytävän rakentaminen

   500 000 euroa

Aurinkotien ja Nuhjalantien risteyksen itäpuolen kunnallistekniikka

   432 000 euroa

Maijamäen koulun lähiliikuntapaikka ja piha-alue

   360 000 euroa

Vanhankaupungin rannan viihtyisyyden lisääminen

   350 000 euroa

Vesihuollon saneerausohjelman hankkeet

   300 000 euroa




13.11.2018
















Lisätietoja: 


Kaupunginkamreeri
Heinonen Juha
Puh: +358 2 434 5214
etunimi.sukunimi@naantali.fi



NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Talousarvio 2019ja taloussuunitelma 20192022".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.