Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019

Kaupunginjohtajan katsaus

Suomen talouden tilanne on hyvin vaikea. Valtiovarainministeriön syksyllä 2015 julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan teollisuustuotannon taso on vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös vuoden 2015 alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jäänee seuraavina parina vuonna kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle.


Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen ja rakenneongelmien vuoksi. Valtion tavoitteena on toteuttaa mittavia sopeutustoimia ja pienentää julkisen talouden alijäämää. Sopeutustoimet kiristävät vääjäämättä myös kuntien taloutta.


Suomen yleinen taloudellinen tilanne heijastuu myös Turun seudulle. On ilahduttavaa, että Turun seudulla on näkyvissä myös myönteisiä talousnäkymiä. Meriteollisuuden kilpailukyky on vahvistunut. Meyerin Turun telakan tilauskanta ulottuu vuoteen 2020 saakka. Lääketeollisuuden yritykset Orion ja Bayer ovat lisänneet henkilöstöä ja investoineet merkittävästi. Tärkeä päätös Turun seudun kannalta oli myös ruotsalaisen konepajayrityksen Sandvikenin päätös perua Turun tehtaan lopettamispäätös. Turun Seudun Energiantuotanto Oy rakentaa parhaillaan 260 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitosta Naantaliin. Vuonna 2017 valmistuvan voimalan biopolttoaineen hankinta-, jalostus- ja kuljetusketju luo Varsinais-Suomen alueelle noin 250 uutta työpaikkaa.


Naantalin tilinpäätökset olivat alijäämäisiä vuosina 2009 – 2012. Kaupungin talouden kehityksessä tapahtui käänne vuonna 2013. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä. Vuoden 2014 suureen ylijäämään vaikutti merkittävästi kertaluonteinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka aiheutui Naantalin sataman yhtiöittämisestä.


Kaupungin menojen kasvu on ollut vähäistä vuodesta 2013 alkaen. Henkilöstön määrä on vähentynyt lievästi. Talouden vakauttamista on kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi tukenut useiden vuosien ajan jatkunut erikoissairaanhoidon maksuosuuksien maltillinen kasvu.


Kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä on todennäköisesti tulossa lievästi alijäämäinen. Satamatoiminnan toimintatuotot alittavat 2,8 miljoonaa euroa budjetoidun määrän. Alituksesta 2,6 miljoonaa koskee kaupungin ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen perustuvia ja satamatoimintaan liittyviä korvauksia, joiden maksuvelvollisuuden yhtiö on kiistänyt. Toimintatuottojen huomattava alittuminen voidaan vuonna 2015 pääosin kompensoida henkilöstökulujen, erikoissairaanhoidon menojen ja suunnitelmapoistojen alittumisen sekä verotulojen ylittymisen avulla.


Neste Oyj:n sopimuskorvauksia ei ole budjetoitu lainkaan suunnitelmakaudelle. Tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva ratkaisu pienentää toimintatuottoja 2,6 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosina 2015 – 2019 yhteensä 13 miljoonaa euroa. Se on myös keskeinen syy siihen, että talousarviovuoden 2016 ja muiden suunnitelmakauden vuosien ennusteet päätyvät alijäämään ja velkamäärän ennakoidaan kasvavan selvästi.


Verotulot vuodelle 2016 ja vuosille 2017 – 2019 on arvioitu nykyisen kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien perusteella. Verotulojen kasvun arvioidaan olevan hyvin vähäistä. Keskeisiä syitä niukalle kasvulle ovat Suomen talouden vähäinen kasvu ja kuntien jako-osuuden supistuminen yhteisöverotuloista vuoden 2016 alusta lukien. Myös verovähennysten lisäys supistaa kunnallisverotulon tuottoa. Vuoden 2016 verotuloarvio on 79 423 000 euroa ja vuoden 2017 arvio 78 755 000 euroa. Verotulojen arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun vuodesta 2018 alkaen. Vuoden 2019 verotulojen arvioidaan olevan 81 752 000 euroa.


Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Vuoden 2016 yhteisöveron tuottoa arvioitaessa on otettu huomioon 90 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja vuosien 2017 – 2019 tuottoarvioissa 75 % viiden edellisen vuoden keskiarvosta.


Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee asteittain voimaan ja vähentää Naantalin saamien valtionosuuksien määrää. Vuonna 2016 valtionosuuksien määrä on vähän suurempi kuin vuonna 2015, koska kustannustenjaon nelivuotistarkastus ja verovähennysten kompensaatio korottavat valtionosuuksien määrää. Vuodesta 2017 lähtien valtionosuuksien määrän vähentyminen näkyy selvästi. Valtionosuuksien määrä on vuonna 2017 noin 2,7 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2014.


Taloutta kiristää myös se, että maaomaisuuden nettomyyntivoittojen ja maankäyttösopimusten tuottojen määrät ovat erityisesti vuosina 2016 ja 2017 huomattavasti vähäisempiä kuin viime vuosina. Näiden tuottojen yhteismäärä vuonna 2016 on 2,5 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2014. Vuosina 2017 ja 2018 maaomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun.


Henkilöstökulut ovat vuoden 2016 talousarvion mukaan 52,9 miljoonaa euroa. Nämä kulut ovat noin 0,5 miljoonaa euroa suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2014, kun sataman yhtiöittämisen vaikutus (1,1 miljoonaa euroa) eliminoidaan. Henkilöstökulujen määrä on tarkoitus pitää ennallaan koko suunnitelmakauden ajan. Tämä on erittäin vaativa tavoite, koska Aurinkosäätiön tiloissa toimivan uuden asumisyksikön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Yksikkö tarvitsee runsaasti uutta henkilöstöä, joten muista kaupungin toiminnoista pitäisi vähentää henkilöstön määrää. Osa henkilöstövähennyksistä voinee kohdistua päivähoitoon, mikäli hallitusohjelman toimenpiteet subjektiivisen päivähoidon rajaamiseksi ja lapsiryhmien koon lisäämiseksi toteutuvat.


Palvelujen ostot ovat suurempi kuluerä kuin henkilöstökulut. Palvelujen ostokulut ovat vuoden 2016 talousarvion mukaan 55,4 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon osuus ostopalveluista on vuonna 2016 noin 22 miljoonaa euroa. Määräraha perustuu poikkeuksellisesti kaupungin omaan arvioon. Naantalin erikoissairaanhoidon maksuosuudet alittivat vuonna 2014 huomattavasti sairaanhoitopiirin ilmoittaman summan. Myös vuonna 2015 menojen arvioidaan alittavan sairaanhoitopiirin arvion noin 0,6 miljoonaa euroa.


Palvelujen ostokulujen kasvuksi on arvioitu vuosille 2017 – 2019 vain 1 % vuodessa. Myös tämä on erittäin vaativa tavoite. Erityisenä haasteena on se, että uuden kehitysvammaisten asumisyksikön toiminta alkaa loppusyksystä 2016 ja kaupunki ostaa palvelut yksityiseltä palvelujentuottajalta. Uudesta toiminnasta aiheutuvien nettokustannusten pitäminen hallittuina vaatii huolellisesti harkittuja ja määrätietoisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan alentaa erityisesti muiden ostopalveluiden kustannuksia.


Kaupungin investointimenot suunnitelmakaudella 2016 – 2019 ovat mittavia. Kauden bruttoinvestoinnit ovat noin 31,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 30 miljoonaa euroa. Investointivarauksia on suunniteltu purettavan suunnitelmakauden aikana noin 2,9 miljoonaa euroa.


Vuodelle 2016 on varattu 1,5 miljoonan euron suuruinen määräraha maanostoa varten. Samana vuonna on tarkoitus käyttää noin 1,5 miljoonaa euroa Luonnonmaalla sijaitsevan Kukolanvainion pientaloalueen ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikan rakentamiseen. Investointi antaa mahdollisuuden lähes 40 uuden omakotitalotontin luovuttamiseen.


Vuodelle 2016 on varattu määrärahat useiden palvelurakennusten peruskorjauksiin. Karvetin päiväkodin peruskorjaukseen on tarkoitus käyttää 890 000 € ja Kummelin palvelukeskuksen toisen vaiheen peruskorjaukseen 400 000 euroa. Kalevanniemen koulurakennuksen luokkasiiven (D-osa) peruskorjaukseen on vuodelle 2016 varattu 700 000 euroa ja 1 000 000 euroa vuodelle 2017.


Uuden opetussuunnitelman edellyttämien perusopetuksen taulutietokoneiden hankintaan on varattu vuodesta 2016 alkaen 150 000 euroa vuodessa.


Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä noin 9 miljoonaa euroa ja on kauden lopussa noin 44,5 miljoonaa euroa. Näin suuri velkamäärän kasvu ei ole järkevää, vaan kaupungin tulee tarvittaessa ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin tulorahoituksen korjaamiseksi asianmukaiselle tasolle. Tulorahoituksen riittävyyttä tulee arvioida perusteellisesti siinä vaiheessa, jossa tiedetään Neste Oyj:n korvausten tuleva taso.


Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian kesäkuussa 2015. Kaupunkistrategia on otettu osaksi talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiakirjaa. Strategian perusteella on asetettu vuodelle 2016 sekä kaupunkitason yhteisiä strategisia tavoitteita että tehtäväalueiden strategisia tavoitteita.


24.11.2015

































Lisätietoja: 


Kaupunginkamreeri
Heinonen Juha
Puh: +358 2 434 5214
etunimi.sukunimi@naantali.fi



NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2019".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.