Kriisiprosessin vaiheet tarkemmin

 

Päinvastoin kuin usein ajatellaan, sokki ei ole sekaisin menemistä tai seinille hyppimistä. Sokki puuduttaa sietämättömiä tunteita ja auttaa ihmistä toimimaan enimmäkseen  tarkoituksenmukaisesti. Sokin alkuun liittyy usein ajatuksia ”ei voi olla totta”, ”onko tämä unta”. Toiminta voi olla melkein koneellista ja ihminen ihmettelee, miten käyttäytyy niin järkevästi.

 

Hyvin tavallista onnettomuustilanteissa on myös, että vaarassa olevat pystyvät uskomattomiin fyysisiin ponnistuksiin, vaikkapa nostamaan taakkoja, jotka normaalitilanteessa eivät hievahtaisi. Väsymystä tai nälän tunteitakaan ei silloin huomaa. Tällaista nimitetään usein taistelu-pakoreaktioksi. Jos kyse on hengenvaarasta eikä toivoa näytä olevan, täydellinen  alistuminen on myös mahdollista. Lisäksi jähmettyminen on hätätilanteessa olevan ihmisen äärimmäinen valmiustila, johon samalla liittyy voimakas lihasjännitys.  Paniikkityyppinen käyttäytyminen on mahdollista, mutta harvinaista. Sitä on joskus nähtävissä esim. räjähdyksenomaisten tulipalojen tai kuolemanloukkujen yhteydessä, joissa täpärä pelastautumisen mahdollisuus on olemassa.


Nämä mekanismit ovat  yleensä varsin tehokkaita. Ne auttavat tai oikeastaan pakottavat ihmistä toimimaan tavalla, jota ei olisi älyn varassa  ehtinyt valita. Mutta toisinkin voi käydä. Tilanteissa, jotka eivät ole pelastautumisen kannalta enää tärkeitä, tehokkaiden ihmisten päätöksenteko voi muuttua ponnettomaksi.


Siinä, missä sokkivaihe puuduttaa tunteita, reaktiovaihe päästää ne irti.  Tunteet voivat  läikkyä laidasta toiseen ja hämmentää myös kokijansa. Ehkä tästä tunteiden voimallisuudesta johtuu, että vaihetta nimitetään hiukan hämäävästi reaktiovaiheeksi samalla, kun sokkia, reaktiovaihetta ja työstymisvaihetta yhteensä nimitetään usein  myös  reagoinniksi. Reaktiovaiheelle tyypillisiä ovat tunteiden vaihtuminen, ilman että oikein itsekään osaa niitä selittää. Tunteet eivät ole johdonmukaisessa linjassa niin, että se joka tunnistaa itsessään kiukkua, raivoa ja voimakasta syyttelyä, ei voisi samalla elää myös vahvaa syyllisyyttä.


Reaktiovaiheeseessa ilmenee myös muisti- ja keskittymisvaikeuksia, jotka saattavat yltää pitkälle seuraavaan vaiheeseen, eli työstymis- ja käsittelyvaiheeseen. Ajatus katkoo ja mieleen painaminen on vaikeaa, ja olo saattaa olla levoton, jopa hajanainen. Koska nämä reaktiot saattavat kestää pidempään kuin tunnereaktiot, niitä on joskus sen vuoksi vaikea yhdistää  enää tapahtuneeseen. Mietitään ehkä huolestuneena, oppimisvaikeuksien, pysyvän luonteen muutoksen tai jopa alkavan dementian mahdollisuutta.


Mieleen tunkeutuvat muistivälähdykset, flashbackit, joita yleensä pidetään normaalina reaktioiden kulkuun kuuluvana ilmiönä, kuuluvat tähän vaiheeseen, joskin ne saattavat alkaa jo sokkivaiheen loppupuolella. Niissä on kysymys irrallisista aistihavainnoista, jotka tunkevat takaisin tietoisuuteen ja alkavat toistaa itseään. Niitä voisi pitää mielen tarjouksena liittää erilliset elämykset osaksi kokonaiskuvaa tapahtuneesta – samalla pois rasittamasta mielen pohjalta. Siksi niitä  ei tarvitsisi pelätä. Flashbackit voivat olla välähdyksiä paloauton valoista, bensan katkusta, koputuksista, ruudin hajusta, tai ne voivat ilmestyä kosketusmuistona keholle esimerkiksi pahoinpitelytilanteesta.


On tärkeää huomata, että näissä elämyksissä on aina todellisuuspohja eivätkä ne ole harhoja.

 

Työstymis- ja käsittelyvaiheessa siirrytään aiempaa hiljaisempaan vaiheeseen. Se antaa tilaa rauhalliseen pelkojen ja mahdollisten traumojen läpikäymiseen. Se voi myös yllättää yksinäisyydellään.  Tässä vaiheessa moni toipuja huomaa, että muu maailma meneekin menojaan. Muu maailma ei enää muista – tai jos muistaakin, saattaa leiskauttaa, ettet kai sitä onnettomuutta ja menetystä enää mieti. Ja silti moni toipuja kokee, että tässä kaikki vasta alkaa: ensin menee aikaa sokissa ja taistelussa käytännön asioista, sitten tunteet koettelevat jaksamista, ja lopulta tullaan syvin yksityisin tunnoin tapahtuneen tai menetyksen todellisen merkityksen tajuamiseen.


Työstymis- ja käsittelyvaiheelle on ominaista oikea luopuminen, joka on eri asia kuin luovuttaminen: erotetaan vähitellen se mikä täytyy lopulta hyväksyä ja mitä voi vielä  muuttaa.

 

Tähän vaiheeseen liittyy suru, joka on hyvin arvokas tunne väistämättömän luopumisen yhteydessä. Se pääsee yleensä avautumaan vasta sitten, kun voimakkaissa reaktioissa on päästy eteenpäin.  Se ei  pääse esiin vihan, kiukun, katkeruuden tai epäuskon keskellä. Sanotaan, että ihminen joka uskaltaa surra, ehkäisee itseltään masennusta. Suru siis tarvitsee tilaa, mutta surullakin  saa olla rajansa:  kun sillä on alkukohta, sille saa  tulla  myös loppu. Surun  yhteydessä tulee aiempaa paremmin tilaa katsoa tulevaan.


Suru voi kestää pitkään, vuosiakin, ja väistyä vähitellen tämän hetken tieltä. Menetetyn voi aina muistaa.  Menetetty voi tulla osaksi sisäistä elämää ja suhde tavallaan jatkuu, mutta se ei ole koko elämä.

 

Joskus menetyksen mainingeissa  alkaa tuntua siltä, että elämän arvot ovat asettuneet kohdalleen. Toipuja kokee  kohdanneensa jotain niin suurta, etteivät elämän pikkumaisuudet enää koskaan horjuta tasapainoa. Tuntuu, että kaiken kärsityn jälkeen on saanut ominaisuudekseen suurpiirteisyyden. Kuolemanpelkokin voi kadota, vaikka kuolemaa  ei myöskään toivo. Se vain on niin lähellä ja tuttu, että tuntuu kuin voisi liikkua vapaasti rajan molemmin puolin.  Moni kokee tämän vaiheen vapauttavaksi: maailman meno on melkoista, onnettomuuksia sattuu, mutta se ei enää ahdista kuten ennen. Toipumisen edetessä pienillä inhimillisillä mittasuhteilla on kuitenkin taipumusta liukua takaisin. Menetys voi kasvattaa, mutta niin ei ole pakko käydä. Ihminen saa luvan palautua omaksi  pieneksi itsekseen kriisin jälkeenkin. Se mikä näyttäytyy lopullisesti elämäarvojen tai asenteiden muutoksena, saattaa todentua vähitellen, vuosien kuluessa.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.12.2010

NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Kriisiprosessin vaiheet tarkemmin".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.