Historia

Naantalin kaupungin historia alkoi 1400-luvulla, kun Ailostenniemeen perustettiin luostari ja sen alaisuuteen kaupunki.

Täljen vuoden 1438 kirkolliskokous teki ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta Ruotsi-Suomen valtakunnan itäiseen osaan. Luostari perustettiin ensin Maskuun, jossa paikka kuitenkin todettiin huonoksi. Seuraavaksi paikaksi ehdotettiin Perniön Pyhäjokea, jonne luostaria ei koskaan rakennettu. Kuningas Kristoffer antoi virallisen suostumuksensa silloisen Raision Ailostenniemeen rakennettavalle luostarille 23. elokuuta vuonna 1443 päivätyllä vahvistuskirjalla. Birgittalaisia sääntöjä noudattanut luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat kauppapaikan privilegiot.

Pyhiinvaelluskohde


Luostarista tuli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde. Maan valtaherrojen, porvareiden ja talonpoikien vierailut vaurastuttivat kaupunkia monin tavoin. Mikael Agricolan ja uskonpuhdistuksen myötä luostarin merkitys romahti. Luostarin toiminta lakkasi, kun viimeinenkin nunna kuoli 1500-luvun lopulla.


Aallonpohjassa


Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli aallonpohjassa. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna. Vuonna 1628 Luostarikirkko ja kaupunki paloivat. Pietari Brahen ansiosta uudelleen vahvistetut privilegiot toivat hieman piristystä kaupungin elämään, mutta vain hetkeksi. Ainoastaan nunnilta opittu sukankudonta näytti tuovan tuloja kaupunkilaisille. Parhaimmillaan sukkia kudottiin jopa 25.000 paria vuodessa. Niitä vietiin myytäväksi Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Vuoden 1723 valtiopäivillä ehdotettiin Naantalin kauppaoikeuksien poistamista ja kaupungin porvareiden siirtoa Turkuun. Ehdotus hylättiin ja Naantali sai näin lisää uskoa tulevaisuuteensa.


Naantalin aurinko nousee


1750-luvun lopulla Naantaliin rakennettiin tullihuone. Tullihuoneen porttia koristi puinen aurinko; sittemmin kuuluisa Naantalin Aurinko. Naantalin auringon loisteessa alkoi myös naantalilainen kylpylätoiminta. Professori Petter Elfving keksi ensimmäisenä Viluluodon lähteen parantavan veden. Vesi auttoi mm. päänsärkyyn, halvaukseen, rintasärkyyn, luulotautiin, horkkaan, röhkään ja kihtiin. Veden varassa ollut liikeyritys tyrehtyi, mutta Luolalanjärven rannalla Viluluodon lähteen äärellä aloitti seuraavan vuosisadan alussa kylpylä.


Vilkasta seuraelämää


Vasta kylpylätoiminta Ailostenniemessä vuodesta 1863 alkaen käänsi Naantalin uuteen kukoistukseen. Erilaiset kylvyt sekä huvi- ja seuraelämän vilkkaus toivat Naantaliin taas tuhansia vierailijoita ulkomaita myöten. Tuomisinaan Naantalissa käyneillä oli usein Lindbomin sisarusten valmistamia Naantalin nukkeja tai Naantalin piparkakkuja.
  

Kultaranta ja vauraus


Hienon tunnustuksen vieraanvaraisuudestaan ja kauneudestaan Naantali sai vuonna 1922, kun Kultarannan huvilatilasta tehtiin tasavallan presidentin kesäasunto. Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan uusi käyttötarkoitus auttoi Naantalia saamaan mantereen ja Luonnonmaan yhdistävän sillan. Presidentti Svinhufvudin mukaan Ukko-Pekaksi nimetty silta oli aikoinaan yksi maamme pisimmistä ja sen siltapaviljongista avautuneet maisemat henkeäsalpaavat.

Jatkosodan aikana etsittiin paikkaa Valtion polttoainevarastolle. Naantalin sijainti sekä hyvät ja syvät väylät ratkaisivat asian länsirannikon pikkukaupungin hyväksi. Kun vastaperustettu Neste Oy valitsi vuonna 1948 sijoituspaikakseen Naantalin, oli muiden helppo seurata esimerkkiä.


Taloudellinen kukoistus


Valtion viljavarasto, Imatran Voima Oy ja Mobil Oy auttoivat Naantalin ennennäkemättömään taloudelliseen kukoistukseen yhdessä jo aiemmin Naantaliin kotiutuneiden Juurikassokeri Oy:n ja Naantalin Saha Oy:n kanssa. 1960-luvulla alkanut Suomen ja Ruotsin välinen autolauttaliikenne korosti entisestään Naantalin merkitystä satamakaupunkina. Naantali oli jonkin aikaa jopa Suomen suurin tuontisatama.
  

Naantali tänään


Naantali kylpylöineen ja muumimaailmoineen on edelleen myös vauras teollisuuskaupunki. Vuoden 2009 alusta tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Naantalista on tullut myös suomenkielisen saariston suurelta osaltaan kattava "tuhannen saaren kaupunki". Se ei ole unohtanut nunnaluostariaan, sukkiaan, piparkakkujaan, eikä varsinkaan aurinkoaan. Näiden lisäksi saariston elämäntapa ja perinteet sekä ainutlaatuinen luonnonympäristö ovat tuoneet oman merkittävän lisänsä kaupungin nykyisyyteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

16.4.2015

luostari.gif



Kuva: Naantalin museo
Luostarikirkko ja vanha kylpylärakennus vanhankaupungin rannassa 1900-luvun alkupuolella.
 


YLEn Elävän arkiston kokoelmissa Naantali-aiheisia nettifilmejä vuodelta 1959


"Kuin Naantalin aurinko"






NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Naantalin historia".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.