Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019

Kaupunginjohtajan katsaus


Yleinen taloustilanne kohenee lievästi, julkinen talous pysyy alijäämäisenä


Suomen taloustilanne on hienoisesti piristynyt viime vuosien huonoon kehitykseen verrattuna. Valtiovarainministeriön uusimman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan bruttokansantuote (BKT) on vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten.


Taloudellisen katsauksen mukaan Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten päätöksillä kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja, joiden avulla voidaan rahoittaa julkiset menot.


Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2016 -raportin mukaan talousnäkymät ovat lievästi kohentumassa myös Varsinais-Suomessa. Meyerin Turun telakan tilanne on edelleen merkittävästi vahvistunut vuonna 2016 uusien tilauksien ansiosta. Meriteollisuuden hyvä tilauskanta vahvistaa Turun alueen taloutta jatkossa. Tilaukset mahdollistavat uudet investoinnit, työvoiman rekrytoinnin suunnittelun ja kilpailukyvyn pitkäjänteisen kehittämisen.


Myönteisiin kehityspiirteisiin kuuluu myös lääketeollisuuden (henkilöstö noin 1 600) menestys. Orion Pharma ja Bayer kasvattavat tuotantoaan ja rekrytoivat työntekijöitä.


Rakentamisen näkymissä tapahtui käänne myös Varsinais-Suomessa vuoden 2015 lopulla. Rakentamisen suhdannetilanne on normaalia parempi. Turun seudulla on meneillään asuntorakentamisen lisäksi monia merkittäviä julkisia rakennushankkeita, mm. Turun yliopiston alueella, ja Naantalissa Turun Seudun Energiatuotanto Oy rakennuttaa 260 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitosta. Vuonna 2017 valmistuvan voimalan biopolttoaineen hankinta-, jalostus- ja kuljetusketju luo Varsinais-Suomen alueelle noin 250 uutta työpaikkaa.


Varovaisen myönteisistä kehitysnäkymistä huolimatta Varsinais-Suomen ja Turun seudun työttömyysluvut ovat edelleen korkeita. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli korkein Turussa (15,9 %) ja alin Ruskolla (6,8 %). Naantalin työttömyysprosentti oli 9,4 % (10,4 % syyskuussa 2015). Naantalin kuukausittaiset työttömyysprosentit ovat olleet kuluvan vuoden kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 1,2 % pienempiä kuin vuonna 2015. Naantalin suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömien suuri osuus. Kaupungin työllistämistoimenpiteet on sen vuoksi kohdistettava ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen.


Naantalin talous kiristyy, tarve tulopohjan vahvistamiseen kasvaa


Naantalin kaupungin tilinpäätökset vuosina 2013 – 2015 ovat olleet ylijäämäisiä. Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksestä on tulossa selvästi parempi talousarvioon verrattuna.

Vaikka viime vuodet ovat olleet suotuisia Naantalin kannalta, Naantalin talous kiristyy lähivuosina. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä:

  • valtionosuudet vähenevät selvästi, vaikka laskelmissa on otettu huomioon hallituksen ehdottoman saaristolisän vaikutus (+ 1,2 miljoonaa euroa)

  • sosiaali- ja terveysmenojen kasvu jatkuu, mikä johtuu mm. siitä, että kehitysvammaisten ja vanhuspalvelujen uudet asumisyksiköt lisäävät nettomenoja

  • verotulot kasvavat vaatimattomasti kilpailukykysopimuksen vaikutusten ja hitaan taloudellisen kasvun vuoksi

  • omaisuuden luovutusten nettotuottojen ja maankäyttösopimusten tuottojen määrät ovat selvästi alhaisempia viime vuosiin verrattuna.


Tuloveroprosenttiin maltillinen korotus


Nykyisillä veroprosenteilla ja palvelumaksujen perusteilla kaupungin tilikauden tulos 2017 olisi selvästi negatiivinen. Myös investointien tulorahoitus jäisi liian alhaiselle tasolle, minkä seurauksena kaupunki alkaisi velkaantua nopeasti. Mikäli kaupungin talous olisi epätasapainossa ja velkamäärät kasvussa, Naantalin asioiden hoitaminen sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua olisi vaikeaa, koska kuntien veroprosenttien korotuksia todennäköisesti rajoitetaan uudistuksen voimaantulon jälkeisinä vuosina.  Kasvavan velkamäärän hoitamista vaikeuttaisi se, että kuntien talousarviot puolittuvat nykyiseen verrattuna.


Kaupungin tuloveroprosenttia vuodelle 2017 ehdotetaan korotettavaksi 19,00 %:iin (+ 0,50 %). Korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 1,95 miljoonaa euroa vuodessa. Ansiotuloverot vuosille 2017 – 2020 on arvioitu korotetun veroprosentin mukaisesti. Koko maan tuloveroprosentin ennakollinen painotettu keskiarvo vuoden 2016 tuloista on 19,87 %, joten Naantalin tuloveroprosentti olisi alhainen korotuksen jälkeenkin. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 1,35 %:iin (+ 0,30 %). Korotus lisää tuloja noin 0,2 miljoonaa euroa.


Muita keskeisiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa huomioon otettuja perusteita ovat:


  • kilpailukykysopimuksen vaikutukset

  • perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi ja kokonaan valtion rahoitettavaksi alkuvuodesta 2017

  • sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt korottaa asiakas- ja potilasmaksuja 1.1.2017 alkaen, joten maksujen tuotot arvioidaan tämän päätöksen mukaisesti

  • omaisuuden luovutusten nettotuotoksi arvioidaan 1,0 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 1,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2018 – 2020

  • poistojen määrän arvioidaan vuonna 2017 laskevan noin 0,8 miljoonaa euroa vuoteen 2016 verrattuna.


Kaupungin ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen perustuvia ja satamatoimintaan liittyviä korvauksia ei ole budjetoitu lainkaan suunnitelmakaudelle. Yhtiö on kiistänyt maksuvelvollisuutensa. Erimielisyys on välimiesoikeuden käsiteltävänä. Ratkaisu asiassa saadaan todennäköisesti keväällä 2017. Tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva budjetointi pienentää toimintatuottoja 2,6 miljoonaa euroa vuodessa.


Sote- ja maakuntauudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Kuntaliitto on suositellut, että kunnat laativat taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei oteta huomioon mahdollista tulevaa. Kaupungin taloussuunnitelma on valmisteltu tämän suosituksen mukaisesti.


Kaupunki on tilannut laskelman mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Naantalin talouteen. Laskelma valmistuu lokakuun lopussa. Kaupunki arvioi vuoden 2017 aikana tarkemmin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia. Raportti vaikutuksista kaupungin omaan toimintaan, talouteen ja organisaatioon on tarkoitus valmistella 30.9.2017 mennessä.


Kaupungin menojen kasvu on ollut vähäistä vuodesta 2013 alkaen. Myös henkilöstömenot ovat vähentyneet usean vuoden ajan. Uusien vanhustenhoidon asumisyksiköiden toiminnan aloittaminen Aurinkosäätiöltä vuokratuissa tiloissa vuoden 2017 aikana lisää henkilöstön määrää ja henkilöstömenoja. Siitä huolimatta, että kaupunki tehostaa monin tavoin toimintaansa, on todennäköistä, että vertailukelpoiset henkilöstömenot kasvavat vuosina 2017 ja 2018, minkä jälkeen on mahdollista vuosittain pienentää maltillisesti näiden menojen määrää.


Taloussuunnitelmaan sisältyvät ateria- ja siivouspalveluiden sekä kiinteistönhoidon tehostamistoimenpiteet. Palvelut tuotetaan kaupunginhallituksen elokuussa 2016 tekemän palvelustrategiapäätöksen mukaisesti pääosin kaupungin omana työnä. Tavoitteena on saavuttaa vuonna 2017 ulkoisissa toimintamenoissa 0,4 miljoonan euron vuosittainen säästö.


Vuoden 2017 verotulojen arvioidaan olevan pienemmät kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu ennen kaikkea kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Vuosina 2018 – 2020 verotulojen arvioidaan kasvavan maltillisesti. Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa.


Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden valtionosuusjärjestelmän taloudelliset vaikutukset ovat tulleet asteittain voimaan ja vähentävät Naantalin saamien valtionosuuksien määrää useana vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 valtionosuuksien arvioidaan olevan noin 1,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2016 siitä huolimatta, että valtionosuuksiin sisältyy 1,2 miljoonan euron suuruinen saaristolisä. Vuoden 2017 valtionosuuksien määrää pienentää toimeentulotukiuudistus. Valtionosuuksien määrän arvioidaan laskevan edelleen suunnitelmakauden loppuvuosina.


Kaupunki toteuttaa mittavat investoinnit


Kaupungin investointimenot suunnitelmakaudella 2017 – 2020 ovat mittavia. Kauden bruttoinvestoinnit ovat noin 31,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 30 miljoonaa euroa. Investointivarauksia on suunniteltu purettavan suunnitelmakauden aikana 1,9 miljoonaa euroa.


Vuonna 2017 on tarkoitus aloittaa Kalevanniemen koulurakennuksen seuraava peruskorjausvaihe, jonka kustannusarvio on 1,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 osuus kustannuksista on 1,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 osuus 0,5 miljoonaa euroa.


Mittavin kunnallistekniikan hanke vuonna 2017 on Aurinkotien ja Kreivinkadun kiertoliittymän rakentaminen, johon on varattu 470 000 euron määräraha. Investoinnin toteuttaminen luo edellytykset sille, että keskusta-alueen uuden asemakaavan perusteella voidaan luovuttaa ensimmäiset asuntotontit. Luolalan teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentamiseen esitetään 450 000 euron määrärahaa, jotta alueelta voidaan luovuttaa uusia yritystontteja.


Liikenneväylien päällystämiseen on tarkoitus käyttää vuosina 2017 – 2020 vuosittain 250 000 euroa. Jokaisena vuonna osa määrärahasta käytetään kevyenliikenteen väylien päällystämiseen.


Uuden opetussuunnitelman edellyttämien perusopetuksen taulutietokoneiden hankintaan on varattu vuodesta 2017 alkaen 200 000 euroa vuodessa.


Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa jonkin verran vuosina 2017 ja 2018 ja laskee sen jälkeen. Velkamäärän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa nykyisellä tasolla eli noin 1 675 euroa asukasta kohti.


Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian kesäkuussa 2015. Kaupunkistrategia sisältyy talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiakirjaan. Strategian perusteella on asetettu vuodelle 2017 sekä kaupunkitason yhteisiä strategisia tavoitteita että tehtäväalueiden strategisia tavoitteita.


Tulevina vuosina on tärkeää jatkaa tarkkaa taloudenpitoa ja hakea määrätietoisesti uusia keinoja tehostaa toimintaa. Terveen talouden ja Naantalin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on lisäksi välttämätöntä panostaa kaupungin kilpailukyvyn vahvistamiseen asuin- ja yrityskuntana. Määrätietoisesti on tehtävä työtä sen varmistamiseksi, että kaupungissa on mahdollisimman monipuolista asuntorakentamista. Kilpailukykyinen yritystonttitarjonta edellyttää maanhankintaa, tehokasta kaavoitusta ja uusien yritysalueiden esirakentamista. 

30.8.2017
















Lisätietoja: 


Kaupunginkamreeri
Heinonen Juha
Puh: +358 2 434 5214
etunimi.sukunimi@naantali.fi



NAANTALIN KAUPUNKI

Yhteystiedot

Postiosoite: PL 43, 21101 Naantali

Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2

p. (vaihde) +358 2 4345 111

kirjaamo@naantali.fi

etunimi.sukunimi@naantali.fi

© Naantalin kaupunki

Olet antamassa palautetta sivusta "Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2020".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona.