Naantalin vesialueilla on tunnistettu kolme paikallisesti ekologisesti merkittävää aluetta

15.9.2026 järjestetyssä Naantalin Saaristomeri-illassa Jaakko Haapamäki SYKE:stä sekä Essi Keskinen Metsähallituksesta esittelivät Naantalin PEMMA-alueita ja niistä löydettyjä lajeja. 

Paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden selvitys toteutettiin Saaristomerellä vuosien 2025 ja 2026 aikana. Kartoitus tehtiin Naantalin, Kustavin, Taivassalon, Uudenkaupungin, Turun, Kaarinan, Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten merialueilla.  

Naantalin alueelle sijoittuvat PEMMA-alueet ovat Mynälahti, Vepsä-Kaarnitta sekä Pähkinäinen. Mynälahdessa todettiin monipuolisia kasvuympäristöjä putkilokasveille ja näkinpartaisille, minkä lisäksi se on tärkeä kalanpoikastuotantoalue sekä lintulahti. Vepsä-Kaarnitan alueella todettiin puna- ja viherleviä, rakkohaurua ja näkinpartaisia. Pähkinäisen etelärannan vedenalaislajisto on monipuolista ja alueella todettiin mm. levälajeja, rakkohauruyhteisöjä sekä meriajokasta. 

Naantalin vesistä löytyi myös tärkeää meriajokasta 

Selvitys on osa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu-ohjelma). PEMMA-alueiden rajaus laadittiin meriasiantuntijoiden ja Saaristomeren paikallisten toimijoiden yhteisissä työpajoissa vuonna 2026. Työhön osallistui asiantuntijoita SYKE:stä, Metsähallituksen luontopalveluista, Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, ympäristöministeriöstä ja alueen kunnista. 

–On erityisen ilahduttavaa, että niinkin sisäsaaristosta kuin Naantalin vesistä löytyi uusia meriajokasesiintymiä. Meriajokas elää Suomen rannikolla levinneisyytensä äärirajoilla, koska se on todellinen merikasvi ja hyötyisi korkeammasta suolapitoisuudesta, mutta näköjään se pärjää vielä näinkin lähellä mannerrannikkoa, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Essi Keskinen Metsähallituksesta.  

–Pähkinäisten meriajokasesiintymä on tosiaan ainut tunnistettu esiintymä Saaristomeren sisäsaaristossa, jossa laji muodostaa niityn ja peittävyys on paikoin jopa 75 % pohjasta. Kannattaa muistaa, että alueet pohjautuvat kartoitustietoihin ja Naantalin vesillä on edelleen melko paljon kartoittamatonta aluetta. Etenkin Pähkinäisten alue vaikutti siltä, että sieltä voisi löytyä enemmänkin hyviä vedenalaisluontokohteita, jatkaa Jaakko Haapamäki SYKEstä. 

– Meriajokas on lajina valtakunnallisesti silmälläpidettävä, ja sen muodostamat niityt on vaarantunut luontotyyppi. Myös suojaisat näkinpartaisniityt on uhanalainen luontotyyppi (vaarantunut VU). Kumpikin luontotyyppi on luonnonsuojelulain mukaan tiukasti suojeltu sitten, kun sen rajaus on tehty, eli luontotyyppi on löydetty ja rajattu kartalle. Rajauksen tekee Elinvoimakeskus. PEMMA-kartoituksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös uhanalaisia luontotyyppejä rajattaessa, kertoo Keskinen. 

Paikallisesti ekologisesti merkittävien alueiden tunnistaminen ei aiheuta suoria velvoitteita vesialueiden omistajille tai kunnille, mutta tuloksia voidaan hyödyntää suojelua suunniteltaessa.  

Naantalin kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelman vuoden 2026 toimenpiteeksi on kirjattu, että mikäli Naantalin alueelta tunnistetaan PEMMA-alueita, kaupunki aloittaa prosessin luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Kaupunki on juuri tilannut luontotiedon kokoamistyön suojelualueen suunnittelun tueksi.