Muutoksenhaku päätöksiin

Kuntalain mukaan päätöksiin voidaan hakea muutosta joko oikaisuvaatimuksella tai kunnallisvalituksella. Erityislain mukaisesti viranomaispäätöksiin voi hakea muutosta hallintovalituksella. Hallintokantelulla ilmoitetaan virheellisestä virkatoimesta.

Oikaisuvaatimus

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisuvaatimus on osa kuntalain mukaista muutoksenhakua. Sillä haetaan ensi vaiheessa muutosta kunnanhallituksen, lautakuntien, toimikuntien, johtokuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin.

Oikaisuvaatimus tehdään luottamushenkilötoimielimen osalta päätöksen tehneelle toimielimelle itselleen ja viranhaltijan osalta tämän yläpuolella olevalle luottamushenkilötoimielimelle (lautakunta, kunnanhallitus).

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella.

Jos valittaja katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen tai että

  1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
  2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
  3. päätös on muuten lainvastainen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja siitä on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta ja millä perusteella.

Asianosaisen eli sen, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Milloin oikaisua päätökseen haetaan kunnan jäsenen ominaisuudessa, oikaisuvaatimusaika lasketaan siitä, kun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijan päätös on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä oikaisuvaatimusohjeista ilmenee tarkemmin, miten oikaisun hakeminen tapahtuu.

Kunnallisvalitus

Kaupunginvaltuuston päätökseen sekä kaupunginhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Kunnallisvalitus on osa kuntalain mukaista muutoksenhakua.

Mikäli oikaisuvaatimukseen annettu päätös ei tyydytä oikaisuvaatimuksen tekijää, hän voi hakea oikaisuvaatimuksen kokonaan tai osittain hylkäävään päätökseen muutosta hallinto-oikeudelle tehtävällä kunnallisvalituksella. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, valitusoikeus on myös sillä, joka oli tyytynyt alkuperäiseen päätökseen.

Kunnallisvalitus on luonteeltaan laillisuusvalitus eli valituksen saa tehdä vain sillä perusteella, että:

  1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  3. päätös on muuten lainvastainen.

Kunnallisvalitusta ei voi tehdä sillä perusteella, että valittaja katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen. Jos valituksessa ei ole esitetty laillisuusperusteita, valitus jätetään tutkimatta tai hylätään.

Kunnallisvalitus, josta on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta ja millä perusteella, on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen eli sen, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Milloin oikaisua päätökseen haetaan kunnan jäsenen ominaisuudessa, oikaisuvaatimusaika lasketaan siitä, kun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijan päätös on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävästä valitusosoituksesta ilmenee tarkemmin, miten valittaminen tapahtuu.

Naantalin kaupungin toimielinten päätöksistä kunnallisvalitus tehdään Turun hallinto-oikeudelle. Hallinto- ja erityistuomioistuimissa on otettu käyttöön sähköinen asiointipalvelu osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Asiointipalvelu ei ensimmäisessä vaiheessa ole käytettävissä viranomaisten omaan asiointiin, eikä asiakirjojen toimittamiseen tuomioistuimelle.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu.

Hallintovalitus

Hallintovalituksen voi tehdä silloin, kun on kyseessä erityislakien eli muiden kuin kuntalain mukainen muutoksenhaku.  

Kunnan viranomaiset tekevät erityisesti lautakunta- ja viranhaltijatasolla paljon päätöksiä erilaisten erityislakien nojalla. Tällaisia erityislakeja on esim. koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristötoimessa.

Erityislakien muutoksenhakusäännökset, jotka ovat hyvin vaihtelevia, menevät kuntalain muutoksenhakusäännösten edelle.

Valitusmuotona erityislaeissa on usein kunnallisvalituksen sijasta hallintovalitus, jonka tekemistä ei ole rajattu laillisuusperusteisiin, vaan sen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteella eli sillä perusteella, että päätös on valittajan mielestä epätarkoituksenmukainen.

Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksiannosta, jollei toisin ole säädetty.

Monet erityislait sisältävät säännöksiä valituksen tekemistä edeltävästä kyseisen lain mukaisesta oikaisuvaatimusmenettelystä. Tapauksesta riippuen myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus saattaa tulla kysymykseen.

Hallintovalituksen voi tehdä vain asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Erityislakien mukainen muutoksenhakujärjestelmä ei tunne kuntalain mukaista kunnan jäsenen kansalaisvalitusoikeutta.

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä muutoksenhakuohjeista ilmenee tarkemmin, miten muutoksen hakeminen tapahtuu.

Erityislakeihin saattaa sisältyä muutoksenhakukieltoja.

Hallinto- ja erityisistuimet ovat 14.6.2018 ottaneet käyttään sähköisen asioinnin palvelun, jossa kansalaiset ja yritykset voivat asioida hallinto- ja erityistuomioistuimien kanssa.

Palvelu toimii osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Asiointipalvelu ei ensimmäisessä vaiheessa ole käytettävissä viranomaisten omaan asiointiin, esimerkiksi asiakirjojen toimittamiseen tuomioistuimille.

Hallintokantelu

Hallintokantelu ei ole muutoksenhakukeino.

Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa silloin, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Kantelun voi tehdä aluehallintovirastolle, oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. 

Hallintokantelu ei ole muutoksenhakukeino, sillä kanteluratkaisulla ei voi kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja.

Erityislakien eli muiden kuin kuntalain mukainen muutoksenhaku

Hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle viranomaiselle (aluehallintovirastolle) tai yleistä hallinnon laillisuusvalvontaa harjoittavalle viranomaiselle (valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies) tehtyä ilmoitusta siitä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti. 

Aluehallintoviraston, oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Kantelun voi tehdä myös muista julkista tehtävää hoitavista henkilöistä.

Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa kansalainen. Sen voi kirjoittaa vapaamuotoisesti tai tekemisessä voi käyttää apuna verkossa olevaa valmista kantelulomaketta .

Kantelun tutkinta on kantelijalle maksuton.