Ilmanlaatu ja -suojelu

Naantalissa ilmanlaatua valvotaan kaupungin keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla. Asemalla mitataan rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Ilmanlaadun seuranta toteutetaan yhdessä Turun seudun kuntien ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Ilmanlaadusta tiedotetaan ilmanlaatuindeksiä käyttäen.

Ajantasaista tietoa Naantalin ja koko Suomen ilmanlaadusta löytyy Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Naantalin kaupungin merkittävimmät ilman kuormittajat ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Pakkaspäivinä, heikoissa ilmakerrosten sekoittumisolosuhteissa, on päästöjen laimeneminen vähäisintä, jolloin ilmanlaatu voi heikentyä. Hiukkaspitoisuudet ovat puolestaan korkeimmillaan keväällä, kun tuuli ja liikenne nostavat kaduilta ja teiltä ilmaan niille talvisaikaan kertyneitä pölykerroksia. Naantalin ilmanlaatu on luokiteltu yleensä tyydyttäväksi tai hyväksi.

Ilmanlaadun kuukausi- ja vuosiraportit löytyvät Turun kaupungin julkaisuista. Viimeisin Turun kaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportti vuodelta 2024 on tämän sivun liitteenä.

Ilmanlaatuvaikutuksia on arvioitu myös laskennallisesti leviämismallien avulla vuoden 2018 päästöjä kuvaavassa tilanteessa. Selvityksen tilasi Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Ilmatieteen laitokselta ja se valmistui vuonna 2020. Selvityksessä arvioitiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden, laivaliikenteen ja asuinrakennusten puunpolton ilmanlaatuvaikutuksia Turun seudun viiden kunnan eli Kaarinan, Naantalin, Paraisten, Raision ja Turun alueilla. Selvitys löytyy alta liitteenä nimellä Turun seudun ilmanlaatuselvitys.

CO2-raportti

Naantalin kasvihuonekaasupäästöjä voi seurata lähes reaaliajassa viikkotilastoina. CO2-raportin mukaiseen päästölaskentaan sisältyvät kuluttajien sähkönkulutus, rakennusten ja käyttöveden lämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Teollisuuden päästöt eivät ole laskennassa mukana.

Viikkotilastossa päästöt ilmaistaan CO2-ekvivalentteina. Viikkotilastossa ovat mukana tärkeimmät ilmastoa lämmittävät kaasut: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Metaanin ja dityppioksidin päästöt voidaan yhteismitallistaa hiilidioksidipäästöiksi käyttäen niin kutsuttua lämmitysvaikutuskerrointa. Esimerkiksi 1 kg metaania vastaa lämmitysvaikutukseltaan 21 kg hiilidioksidia. N2O on vieläkin voimakkaampi kasvihuonekaasu: 1 kg N2O:ta vastaa 310 kg hiilidioksidia.

Naantalin vuoden 2023 päästötiedot ja vuoden 2024 ennakkotiedot on luettavissa liitteenä olevasta yhteenvedosta.

Puun poltto tulisijoissa

Puunpoltossa syntyvä savu sisältää muun muassa häkää ja pienhiukkasia, jotka ovat terveydelle haitallisia sekä vähentävät lähialueen viihtyisyyttä. Jokainen tulisijan käyttäjä pystyy omalla toiminnallaan vähentämään päästöjä. Puhtaampi poltto parantaa ilmanlaatua, pidentää tulisijan käyttöikää ja auttaa hyödyntämään puunpolton energian tehokkaammin.

Tulisijaa käyttäessä on hyvä tehdä säännöllisesti kävelykierros talon ympärillä ja tarkkailla syntyvän savun väriä. Mitä vaaleampaa savua tulee, sitä puhtaammin puut palavat. Mikäli savu on tummaa tai haisee kitkerälle, palaminen ei ole energiatehokasta ja päästöjä syntyy enemmän. Palamiseen vaikuttavat monet asiat, kuten puun laatu, paloilman määrä sekä ladonta ja ilmansyöttö. Sääolosuhteet, kuten tuulen nopeus ja suunta, voivat aiheuttaa savun jäämistä pihoille. Tulisijan käyttöä kannattaa välttää tällaisina hetkinä.

Näin poltat puuta niin, että päästöjä syntyy mahdollisimman vähän

• Polta vain kuivaa ja puhdasta puuta. Tuo puut sisään 1-2 vuorokautta etukäteen, jotta puun pinta ehtii kuivahtaa ja lämmetä. Älä polta jätteitä tai kierrätyskelpoista materiaalia!
• Noudata ensisijaisesti tulisijasi käyttöohjeita. Jos käyttöohjeita ei ole saatavilla:
  • Varmista vedon riittävyys. Säädä vetoa polton aikana. Vältä kitupolttoa.
  • Lado tulipesä korkeintaan puolilleen laittamalla isommat puut alle ja pienempiä päälle. Jätä tilaa myös sivuille.
  • Sytytä päältä.
• Älä lämmitä liikaa.
• Vältä polttamasta tulisijaa sääolosuhteissa, joissa savut jäävät häiritsemään lähialuetta (esim. tuuleton sää).
• Pidä tulisijasi hyvässä kunnossa ja huolehdi sen säännöllisestä nuohouksesta. Kysy tarvittaessa nuohoojalta neuvoja.

Lue lisää puun poltosta liitteenä olevasta HSY:n oppaasta.