Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Vesihuollon kehittämissuunnitelma karttaesimerkki

Vesihuollon kehittämissuunnitelma (laadittu v. 2010)

Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Vuonna 2010 laaditun suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 saakka ja kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 saakka.

Suunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin, jonka mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 §).

Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen ja sitova, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää niin kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot kuin toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitoskin. Vesihuoltosuunnitelmaa tarkistetaan muutaman vuoden välein tai tarvittaessa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma on teetetty Naantalin kaupungin ohjauksessa konsulttityönä AIRIX Ympäristö Oy:llä.

Kehittämissuunnitelmaan liittyvä päätöksenteko

Kaupunginhallitus käsitteli kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 24.8.2010 (§ 303) ja oikeutti ympäristöviraston asettamaan sen yleisesti nähtäville. 

Vesihuollon kehittämissuunnitelma oli yleisesti nähtävänä 15.9. - 15.10.2010 
Kehittämissuunnitelmasta ei nähtävilläoloaikana tehty muistutuksia.
Lausunnon suunnitelmasta antoi 7 eri tahoa.

Tekninen lautakunta käsitteli kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 14.12.2010 (§ 123)
Vesihuollon kehittämissuunnitelmaan päätettiin lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdä lisäyksiä.

Kaupunginhallitus käsitteli kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 31.01.2011 (§ 31)
Kaupunginhallitus hyväksyi Naantalin vesihuollon kehittämissuunnitelman teknisen lautakunnan esittämässä muodossa.

Yksityiskohtaisemmin kehittämissuunnitelmaan voi tutustua liitteenä olevista pdf-tiedostoista

Kehittämissuunnitelman tiivistetysti:

Strategiset linjaukset

Vedenhankinta

  • Vedenhankinnassa siirrytään vuoden 2011 kuluessa Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden käyttöön
  • Lietsalan pohjavesialueen käyttöä varavesilähteenä ja suojelua jatketaan Velkualle vesi ostetaan Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan alueiden vedenhankinta ja -jakelu varmistetaan alavesisäiliöin ja riittävin yhdysvesijohdoin
  • Lisätään poikkeustilanteita varten vesipisteitä haja-asutusalueille

Jätevedet

  • Jätevedet käsitellään Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolla, kuten myös jatkossa Rymättylän jätevedet
  • Velkualle jää paikallinen jätevedenpuhdistamo
  • Kaupungin vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueidensa ja tulevien asemakaava-alueiden vesihuoltoverkostoista (lukuun ottamatta ranta-asemakaavat), ei haja-asutusalueista. Pakinaisten, Palvan ja Velkuanmaan nykyiset asemakaava-alueet sijaitsevat saaristossa pitkien etäisyyksien päässä, minkä vuoksi niitä ei ole määritetty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi.
  • Haja-asutuksen vesihuollosta vastaavat kiinteistönomistajat
  • Siirtoviemärit rakennetaan niin, että ne palvelevat haja-asutuksen viemäröintiä

Painopisteet seuraavan viiden vuoden aikana

  • Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus
  • Saarten vesihuolto
  • Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Vedenhankinta - ja jakelu

Naantaliin vesi johdetaan Raisio - Naantali kuntayhtymän vesilaitokselta. Raakavetenä käytetään pintavettä. Velkuan alueelle ostetaan kaikki talousvesi Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä. Varaottamona toimii Lietsalan pohjavesialueella sijaitseva Koivukummun pohjavedenottamo. Vuoden 2008 aikana Naantalin kaupungin vesilaitos on ostanut vettä yhteensä 1 510 000 m3 ja myynyt vettä 1 435 000 m3. Naantali on osakkaana Turun seudun vesi Oy:n tekopohjavesihankkeessa. Vuoden 2011 aikana siirrytään käyttämään TSV Oy:n tekopohjavettä.

Naantalin kaupungin vesijohtoverkosto jakaantuu tällä hetkellä neljään verkostoon: Naantalin kantakaupungin, Merimaskun ja Rymättylän sekä Velkuan alueen verkostot. Koko kaupungin alueen verkostoissa on noin 14 300 liittyjää. Liittymisaste vesijohtoverkostoon
koko kaupungin alueella on 78 % asukkaista. Kaikkiaan ominaisvedenkulutus on noin 280
l/as/d.

Ennusteen mukaan liittymisprosentin odotetaan kasvavan nykyisestä 78 %:sta noin 81 %:iin
vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkon piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä
noin 3 100 uutta liittyjää. Vedenkulutuksen ennustetaan vuonna 2030 olevan noin 5 042
m3/d. Vedenkulutuksen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 460 m3/d eli noin 10 %.

Jätevedenkäsittely ja viemäröinti

Naantalin kaupungin viemäriverkosto jakaantuu neljään verkostoon: Naantalin keskusta, Rymättylä, Merimasku ja Velkua. Viemäriverkostoihin on liittynyt yhteensä 13 500 asukasta ja liittymisaste on noin 73 %. Naantalin kaupungin jätevesimäärä vuonna 2008 oli 1 364 820 m3/d.

Naantalin keskustan ja Merimaskun jätevedet johdetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Rymättylässä ja Velkualla on jätevedenpuhdistamot.

Naantalin kaupungin liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 73 %:sta 77 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen viemäriverkoston pariin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 3 000 uutta liittyjää. Jätevesimäärän ennustetaan olevan 1 403 000 m3/d vuonna 2030. Kasvua nykyisiin määriin tulee noin 107 m3/d.

Haja-asutuksen vesihuolto

Naantalin kaupungin alueella keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää noin 22 % (n. 4 100 asukasta) ja viemäriverkoston ulkopuolelle noin 27 % (n. 5 000 asukasta) kunnan väestöstä. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 4 053, joista suurin osa on vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston ulkopuolella.
 
Vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Velkuan alueella porakaivoissa on esiintynyt arseenia.

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2 - 3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen
jätevesiasetuksen vaatimuksia. Naantalin kaupungissa on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin.

Kehittämistoimenpiteet

Suunnitellut kehittämistoimenpiteet on esitetty tarkemmin sekä taulukkomuodossa ja yleiskartassa. Taulukossa esitetyt toimenpiteet ovat tavoitteellisia. Sen perusteella voidaan ajoittaa kehittämishankkeita ja varautua rahoitusjärjestelyihin. Kehittämistoimenpiteet on laadittu toteutettavan vuoteen 2020 mennessä.

Vedenhankinnassa ja -jakelussa keskeisimmät kehittämistoimenpiteet ovat seuraavat:

  • Siirtyminen TSV Oy:n tekopohjaveteen vuoden 2011 aikana
  • Vesijohtoverkoston saneeraus koko kaupungin alueella
  • Merimaskun Taattisten uusi paineenkorottamo ja alavesisäiliö
  • Uusi vesijohto Särkänsalmesta (Merimasku) Poikkoon (Rymättylä)
  • Velkuan paineenkorottamo ja alavesisäiliö
  • Merimasku-Velkua -yhdysvesijohto

Viemäröinnissä ja jätevesien käsittelyssä keskeisimmät kehittämistoimenpiteet ovat
seuraavat:

  • Viemäriverkostojen jatkuva saneeraus koko kaupungin alueella
  • Rymättylän siirtoviemärin rakentaminen
  • Velkuan jätevedenpuhdistamon kunnostaminen
  • Daniscon jätevedenkäsittelyn selvittäminen

Tulevat kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet:

  •  Uudet asemakaava-alueet 2010-2020
  • Metsäpoikko (Rymättylä)   2015-2020
  • Pirttiluoto ja Karjaluoto (kantakaupunki)  2017 tai kaavoituksen mukaan
  • Viiala (Luonnonmaa)  2017 tai kaavoituksen mukaan
  • Muut vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet

Mahdolliset viemäröintialueet:

Kehittämisehdotuksissa on tuotu esille haja-asutusalueet, joilla asutus on suhteellisen tiheää. Näillä alueilla viemäriverkoston rakentaminen ja liittäminen kaupungin verkostoon/siirtoviemäriin on taloudellisesti harkittavissa.

Suurin kohde on Merimaskun ja Rymättylän välinen alue, jonka viemäröinnin edellytyksenä on Rymättylän siirtoviemärin toteutuminen.

Kehittämissuunnitelmassa esitetyillä mahdollisilla viemäröitävillä alueilla sijaitsee yhteensä noin 800 kiinteistöä, jos mukaan lasketaan nykyiset asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt sekä tulevat rakennuspaikat.
 

Asiasanat

Asuminen ja ympäristö