Elokuun esine 2020

Vanhassa mustavalkokuvassa mies istuu tuolissa ja hänen edessään on koira, joka on puoliksi miehen sylissä

Naantalin museon elokuun esine on postikortti, jonka aiheena on suomenruotsalainen virkamies, sortovuosien aktivisti Eugen Schauman (1875–1904), joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. Kuvassa on mukana Schaumanin koira, maanviljelysneuvos Georg Borgströmin lahjoittama englanninsetteri Lucas. Schaumania ja Lucasta esittävää postikorttia myytiin suuria määriä.

Sortokaudet

Sortokausia katsotaan olleen kaksi, ensimmäinen kattoi vuodet 1899–1905 ja toinen 1908–1917. Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta, jolloin Venäjä pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan. Sortokauden tunnetuin tapahtuma oli vuoden 1899 helmikuun manifesti, jota Suomessa pidettiin valtiokaappauksena, jonka avulla Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää. Ensimmäinen sortokausi päättyi Bobrikovin murhaan ja suurlakkoon. Toinen sortokausi päättyi Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen.

Kielimanifesti

Schauman seurasi läheltä laittomina pidettyjä venäläistämistoimia. Hänen isänsä Waldemar erosi senaattorin tehtävistään vastalauseena kielimanifestille, joka teki venäjän kielestä pakollisen oppiaineen kouluissa. Aluksi Eugen Schaumanin viha venäläisiä kohtaan purkautui mielenosoituksiin ja levittämällä erilaisia julkaisuja. Vähitellen hänen ajatuksensa radikalisoituivat ja hän alkoi suunnitella Bobrikovin salamurhaa.

Nikolai Bobrikov

Nikolai Bobrikov oli keisari Nikolai II määräämä kenraalikuvernööri Suomessa. Hänellä oli diktaattorin oikeudet. Tämän katsottiin olevan ristiriidassa Suomen lakien kanssa. Bobrikov ajoi päättäväisesti Suomea osaksi Venäjää ja hänessä henkilöityi Venäjän harjoittama sortopolitiikka Suomessa.

Salamurha

Schauman oli päättänyt valita murhan toteuttamispaikaksi senaatin päärakennuksen, jossa hänellä oli entisenä virkamiehenä oikeus liikkua vapaasti. Aamupäivällä 16. kesäkuuta 1904, noin klo 11, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli tulossa johtamaan senaatin istuntoa. Eugen Schauman seurasi Bobrikovia senaatin ylimmän kerroksen ikkunasta. Schauman vetäytyi ikkunasta ja alkoi laskeutua portaita alas kohti Bobrikovia, ja he kohtasivat toisen kerroksen porrastasanteella. Scaumanin ampumat kaksi ensimmäistä luotia eivät haavoittaneet Bobrikovia. Kolmas, tappava luoti osui vyönsolkeen, joka murskaantui. Luoti ja soljen kappaleet tunkeutuivat Bobrikovin vatsaan. Tämän jälkeen Schauman astui pari askelta taaksepäin ja ampui kaksi laukausta sydämeensä.

Schauman haudattiin kahdesti. Väliaikainen hautapaikka oli Helsingin Malmin hautausmaalla, ja haudasta tuli pian palvonnan kohde. Vuonna 1906 Schaumanin jäännökset siirrettiin hautaan Porvooseen. Tästä tilaisuudesta tuli suuri isänmaallinen surujuhla.