Huhtikuun esine 2021

Huhtikuun esine on Naantalin kylpylän vieraskirja vuosilta 1903–1906.

Kaupungin kesäinen matkailutoiminta oli varsin vilkasta 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Vieraskirjaan on tallennettu tiedot peräti tuhannesta kylpylä- ja kesävieraasta.

Kylpylä sijaitsi aivan Naantalin vanhankaupungin sydämessä, kirkon alapuolisessa rannassa. Sata vuotta sitten perille tulo ja kylpylään kirjautuminen on varmasti ollut juhlallinen hetki. Matkanteon vaivat oli voitettu, ja matkalaisilla oli lupa odottaa mukavaa ajanvietettä viehättävässä kesäkaupungissa.

Vieraskirjan merkintöjen mukaan asiakkaita tuli kautta koko maan. Varakkaampi väki saattoi lähteä matkaan hyvinkin kaukaa – kävijöitä oli aina Moskovasta saakka. Helsinki ja Tampere olivat monen vieraan kotikuntia, ja Turusta oli helppo tulla Naantaliin vaikkapa höyrylaivalla. Myös lähialueen pitäjistä ja kauempaakin maaseudulta tultiin Naantaliin parantumaan ja viihtymään.

Varakkaampaa väkeä ja tavallisia tallaajia

Tulijan nimen lisäksi vieraskirjaan merkittiin hänen kanssaan olevan seurueen jäsenten lukumäärä, kotipaikkakunta ja seurueen majoituspaikka Naantalissa. Erityisesti varhaisimmat vieraskirjat mainitsevat usein myös henkilön ammatin tai tittelin.

Saamme tietää, että vuoden 1903 kesäkuussa kylpylässä viettivät aikaa muun muassa pietarilainen ratsumestari Nasinoff rouvineen. Voimme päätellä, että he olivat lähteneet matkaan yhdessä tuttaviensa kanssa, sillä samassa yhteydessä kirjattiin Pietarista myös kaksi muuta seuruetta: rouva Kaulbars tyttärineen ja herra Bertrand poikansa kanssa. Kaikki majoittuivat hotelli Suosioon, joka sijaitsi aivan kylpylän lähituntumassa. Ennen toista maailmansotaa Pietarin varakkaampi väki oli merkittävä asiakasryhmä kylpylälle.

Kesäkuulle kirjatut tittelit kertovat kylpylävieraiden olleen suurelta osin säätyläistöä ja hyvin toimeen tulevia lomailijoita. Kylpyläkaupungin rauhasta ovat nauttineet muun muassa aserssorska, rehtori, kapteenska, proviisori, tohtorinna, asianajaja, senaattori, kauppaneuvos ja kunnallisneuvoksetar.

Kylpyläkäynnit eivät sentään olleet yksinomaan varakkaampien oikeus. Vieraskirjoista löytyy myös aivan tavallisia 1900-luvun ammatteja kuten torppari, emäntä, hieroja, työnjohtaja, kauppias, kelloseppä, kansakoulunopettaja, maanviljelijä tai kuuromykkäin opettaja.

Museon arkistossa on yhteensä kymmenen vieraskirjaa ja koko joukko yksittäisiä luetteloita. Ne ovat loputon aarreaitta kylpylän vaiheita tutkivalle.