Joulukuun esine 2020

mustavalkoinen kuva, jossa joulurauhaa julkistava mies seisoo korokkeella vasemmassa reunassa ja yleisö jonkin matkan päässä hänestä kuvan taustalla ja oikeassa reunassa. Takana puurakennuksia ja puhujan takana häämöttää joulukuusen oksia.

Naantalin museon joulukuun esine on valokuva Itsenäisyyden puiston reunalta, taustalla vanha raatihuone. Kyseessä on joulurauhan julistus, jonka lukee silloinen kaupunginsihteeri Risto Vuorinen. Kuva on otettu 24.12.1980, neljäkymmentä vuotta sitten. Kaupunkilaisia on kokoontunut runsaasti kuulemaan joulurauhaa.

Nykyaika

Nykyisin joulurauha julistetaan Naantalin museon Humpin talon portailta, joiden kaiteita koristavat kuusenhavuista tehdyt köynnökset. Joulurauhan julistaa kello 12 jouluaattona hallintojohtaja Riitta Luotio ja musiikista on pitkään vastannut VG Brass, johtajanaan Jari Virta. Mukana on tuttuun tapaan myös trumputtaja. Tämä vuosi on sikäli poikkeuksellinen, että koronaviruksen takia joulurauha julistetaan verkossa nauhoitettuna lähetyksenä.

Joulurauhan julistusta on vuosi vuodelta saapunut kuulemaan yhä suurempi joukko ihmisiä. Mannerheiminkatu on usein pituudeltaan täynnä väkeä. On täten ymmärrettävää, ettei sitä tänä vuonna järjestetä paikan päällä.

Historia

Naantalin joulurauhan julistuksen perinne periytyy jo 1700-luvulta, samalta ajalta, jolloin ensimmäinen trumputtaja valittiin virkaansa. Rummun lyönnein julistettiin joulurauha, markkinarauha ja rukousrauha sekä tiedotettiin monista muista tärkeistä kaupungin asioista.

Joulurauhan teksti

Naantalin joulurauhan teksti on sama kuin historiantutkija Svante Dahlströmin teoksessa ”Julfriden i Åbo” mainitsema modernisoitu suomennos vuodelta 1930. Turussa luetaan sama julistus, sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta Naantalissa vain suomeksi.

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan täten yleinen joulurauha …

Naantalin museon arkistosta löytyy tätäkin vanhempi teksti, pieni vihkonen, jonka museolle on lahjoittanut kaupunginpalvelija, viimeinen trumputtaja sepänpoika Edvard Lindvall (1860–1927). Naantalin museon ensimmäinen johtaja Ilmari Manninen arvioi 1920-luvulla vihkosen olevan peräisin 1840–1850-luvulta, mutta teksti olisi vanhempi. Tämän tekstin on todennäköisesti lukenut pormestari tai joku hänen valtuuttamansa virkamies yhdessä rumpalin kanssa.

Niin kuin huomena Sjsälle lange se korkia ja Lohdulinen jolu eli meidän herramme ja wapahtajamme Jesuksen Kristuksen Suloinen Syntymä juhla niin hänen Keisarilisen Majestätins meidän kaiken Armilosiman keisarim Puolesta anta herra Pormestari ja Radi Tämän kauta kuluta Yhden julkisen joulu Rauhan ….

Asiasanat

Kulttuuri ja vapaa-aika
Museot