Kesäkuun esine 2021

Kesäkuun esine on parsinlappu mahdollisesti 1950-luvulta.

Sininen puuvillasta neulottu parsinlappu on muisto menneiden kouluaikojen tyttöjen käsityötunneilta. Hyvän emännän tai kotirouvan kädenjälki näkyi korjatuissa vaatteissa ja asusteissa mahdollisimman huomaamattomasti. Parsiminen pidensi neuleiden ja villasukkien käyttöikää ja oli tarpeellinen taito myös niukkoina aikoina. Tänä päivänä vaatekappaleiden paikkaamista voi pitää trendikkäänä ympäristötekona, joka vähentää tekstiilijätteen määrää ja pienentää hiilijalanjälkeä. Onhan parsiminen ja paikkaaminen valittu myös vuoden 2021 käsityötekniikaksi.

Parsintekniikat

Parsimisessa käytetään yksinkertaisesti neulaa ja lankaa, ja taito kasvaa tehdessä. Parsintekniikoita on useita, ja niistä yleisimmät ovat nähtävillä näissä museon parsinlapuissa. Puinen sienen näköinen parsinsieni helpottaa parsimista huomattavasti. Se asetetaan parsittavan kohdan alle kiristämään ommellangat sopivan tiukalle.

Perinteisin ja yksinkertaisin tekniikka on ristikkoparsinta, jota käytetään yleisesti villasukkien parsimisessa. Sen näet parsinlapun keskiosassa. Sen alla oleva joustava pykäpistoparsinta vaatii jo hieman enemmän taitoa ja kärsivällisyyttä. Alimmainen sveitsiläinen parsinta on neulepintaa jäljittelevä, ristikkoparsintaa ja silmukointia yhdistävä tekniikka. Ylimmäisenä tekniikkana on neuloen parsiminen, joka vaatii avuksi sukkapuikot ja on itse asiassa kudottu paikka.

Parsiminen on tarpeesta syntynyt perinteinen käsityötekniikka, jota voivat harrastaa kaikki säätyyn ja sukupuoleen katsomatta. Tee siis sinäkin ekoteko ja aloita trendikäs parsiminen jo tänään!