Helmikuun esine 2019

valkoinen kirja avattuna pöydällä

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11, lukuun ottamatta pääkirjaston remontin aikaa helmi-huhtikuussa 2019.

Naantalin museon helmikuun esine on Ivar Wilskmanin kirja nimeltä ”Voimistelun käsikirja Kansa- ja alkeiskouluja varten”.

Kirjan ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1891. Tämä kirja on kolmas korjattu ja laajennettu, 102 kuvalla varustettu painos vuodelta 1906. Vuonna 1893 Jyväskylässä pidetyssä yleisessä kansakoulukokouksessa otettiin käsiteltäväksi erityisen voimistelua käsittelevän kirjan tarpeellisuudesta kansakouluille. Ja vastaus oli myönteinen. Kokouksessa päätettiin, että kirjan tulisi sisältää järjestysharjoituksia, liikkeitä sauvoilla ja ilman, telineharjoituksia, leikkejä, opetusopillisia ohjeita, kuvia ja tauluja. Sisällöltään monipuolinen kirja siis.

Urheilun ja voimistelun merkitystä lapsille korostetaan kirjassa, sillä Suomen kansa on kirjoittajan mukaan luonnostaan hidas ja saamaton. Kun laajempiin piireihin levitetään intoa ja halua ruumiillisiin harjoituksiin, niin hitaus saataisiin melkoisesti vähenemään ja kansa tottuisi suurempaan toimeliaisuuteen.

Kuka Ivar Wilskman?

Ivar Wilskman (1854–1932) oli suomalainen urheiluvaikuttaja ja professori. Hän kuului suomalaisen urheilujärjestötoiminnan käynnistäjiin toimien muun muassa Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) ensimmäisenä puheenjohtajana. Wilskman perusti Suomen Urheilulehden, ensimmäisen suomenkielisen urheiluaiheisen viikkolehden, ja julkaisi lukuisia alan oppikirjoja. Lontoon olympialaisissa 1908 Wilskman oli joukkueenjohtajana Suomen voimistelujoukkueessa, joka voitti pronssia.

Wilskmanin toiminnalla oli osansa suomalaisessa rodunjalostusajattelussa. 1910- ja 1920-luvuilla hän pyrki selvittämään suomalaisen rodun ja Suomen eri heimojen tyypillisiä piirteitä mittauttamalla suojeluskuntien urheiluseurojen jäseniä. Hän toimi myös missikilpailujen tuomarina. Suomen itsenäistyttyä Wilskman toimi kouluhallituksen liikunnan tarkastajana.

Wilskman ja Naantali

Naantaliin Wilskman liittyy siten, että hän toimi vanhan kylpylän hierojana ja sairasvoimistelijana. Naantaliin kehittyi ajalleen ominainen kylpyläkulttuuri. Tänne ei tultu vain etsimään parannusta ruumiin vaivaan, vaan myös huvittelemaan. Oli erilaisia urheiluharrastuksia kuten keilailu, tennis ja ratsastus. Kylpylävieraita varten perustettiin 1884 voimisteluseura, jonka harjoituksia Wilskman johti.