Lokakuun esine 2018

piippu

Naantalin museon kuukauden esine on maailmanennätyspiippu. Sen koppa on briaaripuuta, joka on päällystetty nahalla. Hopeahelassa on teksti: Viljami Perilä poltti tällä piipulla maailmanennätyksen Helsingissä 13.1.64 ajalla 2t 13 min 43,5 sek tupakkaa 3,3g. Perilä onnistui näin polttamaan piippuaan todella pitkään, sillä muutamaa vuotta aiemmin tehty Suomen ennätys oli yli puoli tuntia vähemmän ja maailmanennätystäkin petratiin kahdeksalla minuutilla.

Kisan kulku

Maailmanennätys tehtiin piipunpolton SM-kisoissa hotelli Tornissa. Kilpailijoiden tuli polttaa 3,3 grammaa tupakkaa valitsemallaan piipulla. Tupakka oli kosteudeltaan kaikille samanlaista. Käytettävänä kilpailijoilla oli kaksi tulitikkua eli piipun saattoi sytyttää kertaalleen uudelleen. Annetun tupakkamäärän polttamiseen kului aikaa noin tunti ja viisitoista minuuttia, jonka jälkeen kyti kopassa enää hiili, jota yritettiin pitää hehkuvana. Se ei maistunut enää juurikaan itse piipputupakalle. Tässä vaiheessa alkoivat kilpailun ratkaisun hetket, jolloin piipussa tuli olla sekä oikea maku että savu, jottei se sammunut. Jokaisella kilpailijalla oli oma taktiikkansa polttaa ja usein tekniikka valittiin vasta kilpailun kuluessa, kun nähtiin, miten tupakka lähti palamaan.

Piipunpolton historiaa

Merimiesten mukana tupakointi ja piipunpoltto saavuttivat Euroopan 1400-luvun lopulla. Piippu oli ollut käytössä täällä jo aiemminkin, mutta tällöin siinä ei poltettu tupakkaa, vaan huumaavia yrttejä. Suomen tupakointi saavutti 1600-luvun alussa ja ensimmäinen tupakkatehdas maassamme perustettiin Vaasaan 1722, piipputehdas taas 1758 Helsinkiin. Piiput olivat alkujaan liitu- ja savipiippuja. Piippuja tehtiin myös itse ja aiemmin mainittujen materiaalien lisäksi mm. puu oli valmistuksessa käyttökelpoinen materiaali. Pian piippujen valmistus työllisti myös lukuisia kulta- ja hopeaseppiä, kun piippuihin suunniteltiin ja tehtiin koristeellisia hopeaheloja. Myös näiden korjaaminen työllisti kyseisiä ammattilaisia.

Yleisimmin suomalaisen piipun koppa ja varsi olivat puuta ja imukappale liitosholkkeineen sarvea. Vaikka tällaisia piippuja valmistettiin ympäri Suomen, syntyi Rantasalmelle poikkeuksellinen keskittymä piippujen valmistajia, 1900-luvun alussa heitä oli yli 100.

Lue lisää:

https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2005/rantasalmelaise…
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/vanhoja_suomalaisi…
 

Asiasanat

Kulttuuri ja vapaa-aika