Marraskuun esine 2019

Punainen emalikahvipannu, jota kiertää musta kukkakuvio ja jossa on musta kahva ja kannen nuppi

Marraskuun esine 2019

Naantalin museon marraskuun esine on 1970-luvulla valmistettu Arabia Emalin Kesti-sarjan kahvipannu Raija Uosikkisen Maaret-koristeella. Tämä on monelle tuttu ja muistoja herättävä esine. Sota- ja pulavuosien jälkeen värikäs emali toi keittiöihin uutta iloa ja värikkyyttä. Suomalaista emalia valmistavat tehtaat kutsuivat 1950-luvun puolivälistä lähtien taiteilija-suunnittelijoita avukseen ja näin syntyivät uudet mallit, värit ja koristeet.

Emali tekee tiiviin pinnan

Emali on lasia, joka sulaa helposti. Sen perusaine on alumiini-boori-silikaatti. Emalia ryhdyttiin käyttämään pinnoitteena, koska se on sekä kovaa että hygieenistä. Väärinkäsiteltynä pinnoite kuitenkin lohkeilee. Emali on vanha keksintö. Ensimmäiset emaliesineet, jotka ovat säilyneet nykypäivään, kuusi sormusta, ovat ajalta 1400 eaa. Kuitenkin vasta 1760-luvulla emalia ryhdyttiin käyttämään arkisempien esineiden pinnoitteena. Suomessa erilaisia metalliastioita ryhdyttiin emaloimaan 1900-luvun alussa ja ensimmäinen tehdas maassamme oli tiettävästi oululainen vuonna 1902 perustettu Uleåborgs Emaljverk. Mallit ja pinnoitteet kopioitiin pitkälti muilta tehtailta, joka oli yleistä tuon ajan teollisessa sarjatuotannossa. Tyypillistä oli, että astiat ja pinnoitteet suunniteltiin insinöörien ja teknisten sekä kemiallisten alojen asiantuntijoiden toimesta.

Koristelulla ilmettä

Helpoin tapa koristella emaliesine on marmorointi, joka usein varhaistuotannossa oli väriltään harmaata. Yleistä oli aiemmin myös vaalean emaliastian reunan maalaaminen siniseksi, mustaksi tai vihreäksi. Suomessa 1930-luvulla emaloinnissa tuli suosituksi kaksivärinen koli eli liukuvärjäys. Tässä olivat tavallisesti väreinä keltainen ja punainen. Siirtokuvilla koristelu tuli meillä käyttöön 1950-luvulla.

Suomalaista emalia Arabian leimalla

Maskin- och Brobyggnads Aktiebolag (Kone- ja Siltarakennus oy) perusti Helsinkiin emalilaitoksen 1920. Oy Wärtsilä Ab osti sen toiminnan 1938 ja vuonna 1971 ruotsalaisen Kockumin tehtaan tuotannon ja laitteistot. Nämä kaikki tulivat Wärtsilän uuden tehtaan Järvenpään emalin osaksi. Kauppatilanteissa oli tarkoitus käyttää tuotemerkkiä Finel-Kockum, mutta 1972 markkinointi ja mainonta siirrettiinkin Arabia-nimen alle. Leimaksi tuli Arabian kruunuleima. 1990-luvulla astioiden emalointi osoittautui suomessa kannattamattomaksi, kun halpaa emalitavaraa tuli Aasiasta ja Itä-Euroopasta.