Toukokuun esine 2019

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11.

Naantalin museon toukokuun esine on kirjallisuutta. Näin pieneksi kaupungiksi naantalilaisia kirjailijoita on paljon. On dekkarien kirjoittajia, tietokirjailijoita, lasten- ja nuortenkirjojen kirjoittajia. 
Museossa käteeni sattui kaksi Naantaliin sijoittuvaa kirjaa. Toinen on poikien seikkailukirja Naantalin luostarin aarre, kirjoittanut H. Hariola ja toinen museorakennus Hiilolaankin liittyvä Naantalin kuninkaan valtakunta, kirjoittanut Elli Kaarlehto.

Naantalin luostarin aarre

Tämän seikkailukirjan kirjoitti Naantalin yhteiskoulun rehtorina toiminut Harald Hjalmar Wilhelm Hariola 1902–1963, vuoteen 1935 sukunimi oli Högström. Hariola toimi Naantalissa vuosina 1930–1937, joista rehtorina 1933–1937. Kirjailija käytti nimeä H. Hariola. Kirja ilmestyi vuonna 1947 kustannusosakeyhtiö Otavan kustantamana.

Jännittävä salakuljettajien ja reippaiden poikien maailmaan sijoittuva kirja esittelee lukija Ismarin, syntyperäisen naantalilaispojan ja hänen helsinkiläisen toverinsa. Samalla kirja luo kuvauksen silloiseen Naantaliin. Pojat kertaavat luostarimenneisyyden, tutkivat Lappalaistenmäkeä, katsastavat Ukko-Pekan sillan ja ihastelevat kauniita rakennuksia. Ja mahtuuhan mukaan niitä salakuljettajiakin. Kerrassaan mainio Naantalin varhaishistorian lyhyt kertaus.

Naantalin kuninkaan valtakunta

Elli Gabriela Kaarlehto (1987–1986) os. Haahti valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1923. Hänen kirjansa alaotsikko on ”Sukutarina menneiltä vuosilta”. Kirja ilmestyi vuonna 1956 kustannusosakeyhtiö Otavan kustantamana. 

Kaarlehto kertoo kirjan esipuheessa äitinsä Ellan (os. Geitlin) kertoneen hänelle muistoja sukunsa varahaisimmista vaiheista. Äidillä oli myös kirjeitä, joita hän luki ja täydensi perimätiedoillaan. Näistä tieoista inspiroituneena Elli Kaarlehto alkoi tutkia suvun menneisyyttä ja näin syntyi tämä kirja, osittain totta ja osittain mielikuvitusta.

Naantalin kuninkaaksi nimitettiin aikoinaan 1700–1800-lukujen vaihteessa elänyttä raatimies Anders Geitliniä. Geitlin avioitui vuonna 1795 Anna Maria Aspholmin kanssa ja heidän ympärilleen kirjan tapahtumat kietoutuvatkin. Museorakennuksena nyt toimiva Hiilola mainitaan kirjassa Geitlinin kotina, mutta kyseinen raatimies ei koskaan asunut Hiilolassa. Hiilola siirtyi vuonna 1798 Johan Geitlinin omistukseen. Anders ja Anna Maria viettivät loppuelämänsä Raisiossa Ristmäen tilalla. 
 

Asiasanat

Kulttuuri ja vapaa-aika
Museot