Itämeri alkaa katukaivosta – bongaa hulevesitarrat Naantalin katukuvassa

Tiedon puute on edelleen keskeinen syy siihen, miksi ihmiset roskaavat. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit katukaivoihin tietämättä, että niiden filtterit ovat muovia. Mahanpuruja muovista -kampanjan tavoitteena on herätellä ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen ja lisätä tietoa roskien kulkureiteistä. Naantali osallistuu kampanjaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. 

Lähes kaikki Naantalin hulevedet päätyvät puhdistamattomina suoraan mereen. Mahanpuruja muovista -kampanjan hulevesitarroja on asennettu Naantaliin yhteensä seitsemän kappaletta - kaksi torille, kolme Vanhankaupungin rantaan, yksi Auninkotielle ja yksi Wanha Naantali Kaupan edustalle. Tarrat löytyvät hulevesikaivojen ympäriltä. 

- Saaristomeri on Naantalille tärkeä. Siksi haluamme olla konkreettisesti mukana toimissa, joilla vähennetään Saaristomeren kuormitusta. Kampanjalla herättelemme ohikulkijoita kiinnittämään huomiota siihen, mihin roskat kannattaa laittaa, jotta ne eivät päädy mereen, kertoo kaupungin ympäristösuunnittelija Pilvi Virolainen. 

Kampanjan kaivonkansitarrat on valmistettu PVC-vapaasta materiaalista, joka voidaan käytön jälkeen kierrättää metallina.

Katujen ohella kampanjan voi bongata somesta, jossa pyörivällä animaatiovideolla kala hotkaisee kitaansa tupakantumpin luullessaan sitä ruoaksi ja sylkäisee sen heti pois.

Naantaliin asennettiin hulevesisuodattimia

Naantalin kaupunki asensi alkuvuodesta 2025 kaksikymmentä kaivosuodatinta ympäri kaupunkia paikkoihin, joissa arvion mukaan syntyisi eniten haitta-aineita ja kiintoainesta. Hulevesisuodattimet estävät vesien roskaantumista muun muassa kierrättämällä tekonurmikenttien rengasrouhetta ja poistamalla mikromuoveja katu- ja kaupunkialueen hulevesistä. 

Naantalin vesilaitoksen vesihuoltoinsinööri Marianne Siikalammen mukaan suodattimiin on jäänyt paljon tupakantumppeja erityisesti torin alueella. Sen sijaan Vanhassakaupungissa tumppeja oli vähemmän. 

Toukokuisten tutkimustulosten mukaan Naantalin hulevesien haitta-ainepitoisuudet ovat Suomen pienimpiä. Myös sakkamäärät ovat keskimääräistä pienempiä. Pitoisuuksia seuraa Watec Consulting Oy.

- Yleensä ravinteiden kuormitus muodostuu liikenteestä, koirien jätöksistä ja nurmikoiden lannoituksista. Määriin taas vaikuttaa liukkaudentorjunta ja katujen puhtaanapito, toteaa Siikalampi. 

Mitä voi itse tehdä roskaantumiselle?

1. Älä heitä mitään roskaa katukaivoon.
   Katukaivoihin heitetyt roskat kulkeutuvat hulevesien mukana puhdistamatta lähimpään vesistöön.
2. Vie roskat aina roskiin.
   Jos lähin roskis on täynnä, ota roskat mukaasi kotiin tai vie ne toiseen roskikseen. Luontoon hapertumaan heitetty roska pilaa ympäristöämme ja on myös hukkaan heitetty resurssi.
3. Lajittele kierrätettävät roskat mahdollisimman huolellisesti.
   Kun lajittelet roskat, niiden materiaalit saadaan kiertoon ja uusiokäyttöön. Kertakäyttötuotteita kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan. Itselle turhille tavaroille kannattaa etsiä uusi omistaja tai pidempi elinkaari uudessa olomuodossa.
4. Kerää roskia yksin tai yhdessä, ja raportoi vesistöjen läheisyydestä keräämäsi roskat Siisti Biitsi -sovelluksella.
   Yksi vaikuttavin teko roskaantumista vastaan on kerätä roskia. Kun keräät roskia joen, järven tai Itämeren ääreltä, raportoi ne Siisti Biitsi -ohjelmalle. Raportoimalla autat keräämään seurantatietoa Suomen rantojen roskaisuudesta. Tietoa hyödynnetään Pidä Saaristo Siistinä ry:n vaikuttavassa ympäristökasvatuksessa ja viestinnässä, jotta roskien määrä vesistöissä ja muualla luonnossa vähenisi.
5. Kerro roskien ympäristöhaitoista läheisillesi, jotta tahaton ja tahallinen roskaantuminen vähenisi.

Bongaatko kalatarran kadulla?

Löysitkö kalatarran Naantalista? Jaa nappaamasi kuva somessa ja merkitse @naantaliofficial ja @pidasaaristosiistina kuvaan! Jaamme kuvia Instagramin ja Facebookin tarinat-osiossa. Muista myös hashtag #mahanpurujamuovista