Helmikuun esine 2020

Naantalin museon helmikuun esine on valokuva 1930-luvulta. Kuvassa naiset poseeraavat puutarhassa erilaisissa leningeissä. Kuvassa on kolmenlaista kuosia valittavaksi miehille, jotka sanovat EI.

Miksi karkauspäivää vietetään

Karkauspäivää vietetään taas neljän vuoden tauon jälkeen helmikuun 29. päivä. Karkauspäivä on ”ylimääräinen” päivä, joka karkausvuosina lisätään kalenterivuoteen,  koska maan kierto auringon ympäri kestää noin 365,25 päivää. Karkausvuosia ovat kaikki neljällä jaolliset vuodet, kuten 2008, 2012, 2016, 2020. Poikkeuksen tekevät sellaiset sadalla jaolliset vuodet, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla.

Jos karkauspäivää ei lisättäisi joukkoon, tuosta kuuden tunnin erosta kertyisi neljän vuoden välein ylimääräinen päivä, mikä taas johtaisi vuosisatojen mittaan vuodenaikojen ja kalenteripäivien epäsuhtaan ja kääntäisi vuodenajat päälaelleen.

Päivä ei karkaa vaan karaa

Karkauspäivän käsitteestä on kiittäminen sanan länsimurteissa tunnettua merkitystä "hypätä". Sana "karata" on kyllä verbi, mutta ei siis tarkoita "paeta" vaan "hypätä".

Yleisin selitys tälle päivän hyppäämiselle on kansatieteen tohtori Kustaa Vilkunan teorian mukaan vanhat puulautakalenterit, joissa päivien edetessä siirrettiin puutappia kolosta seuraavaan. Karkauspäivänä ei näin voitu tehdä, vaan tappia ainoastaan hyppäytettiin ilmassa ja palautettiin takaisin samaan koloon.

Naiset kosimaan

Entisaikoina ei naisen ollut soveliasta kosia miestä. Mutta karkauspäivän katsottiin olevan niin erikoinen päivä, että tällainenkin sallittiin. Tapa on tunnettu varsinkin Englannissa jo vuosisatojen ajan. Suomeen tämä perinne saapui 1800-luvun lopulla. Suomessa kieltävän vastauksen antanut mies joutui ostamaan kosijalle hamekankaan, kun taas Englannissa tyydyttiin käsineisiin.