Helmikuun esine 2023

Helmikuun esine on talvinen valokuva

Helmikuu on vuoden kylmintä aikaa. Vaikka lunta ei aina nähdäkään, kuuluvat talviset ulkopuuhat edelleen vuoden alun iloihin. Kuvassa Naantalin yhteiskoulun nuoria retkeilemässä ja ’photoshoottaamassa’ venesataman ja kirkon tuntumassa 1920-luvulla.

Laskiainen liikkuu

Helmikuulle osuu myös laskiainen. Laskiaissunnuntaita vietetään tasan seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Monissa katolisissa maissa laskiaista juhlitaan karnevaaleilla. Kristillisessä maailmassa laskiainen aloittaa valmistautumisen pääsiäistä edeltävään paastokauteen. Juhlan nimenkin on tulkittu johtuvan laskeutumisesta paastoon.

Pitkiä pellavia

Suomessa paastoaminen jäi pois kirkollisesta kalenterista uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvun mittaan. Laskiaista juhlittiin edelleen, mutta se muutti luonnettaan merkiksi talven selän taittumisesta ja tiettyjen vuotuistöiden ajankohdasta.

Laskiaiseen mennessä oli nimittäin saatava valmiiksi kehruutyöt. Pellavien, hamppujen ja villojen käsittely ja niiden kehräämisen langaksi muodosti suuren osan naisten töistä talvikaudella. Näin saatiin aineksia niin kotona kankaita varten.

Hyvän sadon toivominen kantautui pulkkamäkeen asti. Mäkeä laskettaessa huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”.

Mitä pidemmälle pulkka liukui, sen suurempi sato oli uskomusten mukaan luvassa. 

Herkuttelua

Hyvin ja ennen kaikkea rasvaisesti syöminen liittyi entisaikojen laskiaiseen, sillä ennen paaston aloittamista oli tapana syödä tavallista tuhdimmin. Vielä nykyisinkin laskiaistiistain herkkuja ovat hernekeitto ja laskiaispullat.