Joulukuun esine 2019

Joulukuun esine 2019

Naantalin museon joulukuun esine on uudenvuodenkortti, joka on postileiman mukaan lähetetty vuonna 1915. Kortti on lähetetty Santeri L:lle ja siinä toivotetaan ”Onni olkoon sinulle yli ensi vuoden. Sinun pitää kullan saaman punaisen nuoren”. Siinähän punaposkinen neito heittelee lumipalloja vienosti hymyillen.

Uudenvuodenkortin historia

Uudenvuodenkortittien antaminen tai lähettäminen on vanhempi perinne kuin joulukortin lähettäminen. Uudenvuodenkorteista vanhimmat ovat Kiinasta 300-luvulta, mutta perinne saapui Eurooppaan vasta 1300-luvulta. Korttien valmistus alkoi 1400-luvulla, jolloin nunnaluostareissa alettiin valmistaa jouluksi raamattuaiheisia kortteja. Teollinen painattaminen alkoi 1700-luvulla, ja vanhimmat kortit olivat puupiirroksia, mutta samalla korteissa esiintyi käsintehtyjä yksilöllisiä piirroksia ja maalauksia. Toisen lähteen mukaan uudenvuodenkorttien lähettämisen perinne tuli Japanista Eurooppaan.

Tuli se kummasta maasta tahansa, niin ainakin 1900-luvun alussa kortteja lähetettiin innokkaasti. Vähitellen joulukorttien suosio vei voiton, ja kortit yhdistyivät, tyyliin ”Hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta!

Postikortit ovat aina kuvastaneet aikaansa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa elettiin vaurasta aikaa, ihmiset matkustivat paljon ja arvostivat esteettisyyttä. Varsinkin uudenvuodenkortteihin haluttiin käyttää vaivaa ja myös rahaa. Maailmansota muutti paljon: paperista oli pulaa ja postikorttienkin painattaminen kallistui huomattavasti. Uudenvuodenkorttien suosio laantui pysyvästi.

Nykyisin

Joulukortittien syrjäytettyä uudenvuodenkortit, niihin turvaudutaan yleensä oikeastaan vain silloin, kun on unohdettu lähettää joulukortti.  Muualla maailmassa uudenvuodenkortit ovat vielä voimissaan; varsinkin Aasian maissa uusivuosi on suurempi juhla kuin länsimaiseen uskoon sidottu joulu, joten korttitraditiokin liittyy vuoden vaihtumiseen. Myös Ranskassa suositaan uudenvuodenkortteja, joita lähetellään tammikuun 30. päivään saakka.

Tapakouluttaja Kaarina Suonperän mielestä uudenvuodenkortin lähettäminen on hyvä ajatus siksi, että vuodenvaihteeseen ei liity mitään erityisen uskonnollista. Näin ei tule vahingossa laittaneeksi toiselle osapuolelle kiusallista tai hankalaa sanomallista viestiä.

Aiheet

Uudenvuodenkortteihin on kuvattu onnea tuottavia aiheita, kuten neliapiloita ja hevosenkenkiä, toisinaan niissä on ollut rahasäkkejä ja possuja. Hyvin usein korteissa kuvattiin uusivuosi pienenä lapsena, usein alastomana. Vanha vuosi oli kumaraselkäinen pitkäpartainen ukkeli. Hyvin suosittu aihe on myös kelloaihe, jossa viisarit osoittava kahtatoista tai niitä siirretään sitä kohti. On myös kortteja, joiden kuva-aiheet koostuvat numeroista.

1940-luvulla lähetetyssä kortissa on jo perheidylli. Takkatulen ääressä lapset valavat tinaa, kello seinällä on kaksitoista. Kodinomaisuuttaa lisää vielä räsymatolla istuva koira.