Lokakuun esine 2023

vanhan käsinkirjoitetun dokumentin tekstiä

Lokakuun esine on kaupunginraadin pöytäkirja

Vaikka syksyn illat pimenevät, kaupungilla näkee silti kulkea – on katuvaloja ja talojen ikkunatkin loistavat valaistuina. Hieman hankalampaa syysilloissa kulkeminen oli 1800-luvun puolivälin Naantalissa. Tuolloin katuja valaisi yhteensä 13 kynttilälyhtyä, jotka sytytettiin pimeän tullen lokakuusta maaliskuuhun.

Kynttilöistä öljylamppuihin

Vuonna 1884 tilanne kuitenkin valaistui, kun raastuvankokous päätti hankkia kaupungin kaduille yhteensä 30 uutta katulyhtyä. Oheisesta kaupunginraadin pöytäkirjasta käy ilmi, että tarkoituksena oli hankkia ”tavallisia rautalakkiraamisia klasisia katulyhtyjä”. Lyhtyjen koko oli määritelty ”keskinkertaiseksi suuruudeksi” ja polttoaineena toimi kaasu tai vuoriöljy. Lamput sijoitettiin ”eri puolille kaupunkia” eli nykyisen vanhankaupungin alueelle.

Lisää valoa!

Harmi kyllä kaikki lamput olivat jo viiden vuoden kuluttua rikkinäisiä ja käyttökelvottomia, ja jälleen kerran oltiin hankinnan edessä.

Tällä kertaa kaupungille asennettiin peräti 54 katulyhtyä, joita sijoitettiin myös Lappalaistenmäkeen ja muualle kaupungin ”sivuäärille”. Myös sytytyksen ajankohtaa siirrettiin elokuun 20. päivään, sillä ”suvivieraat muuten joutuisivat pimeässä kompuroimaan kaivohuoneelta ehtoolliselta lähtiessään”.

Nämäkin lyhdyt toimivat vielä polttoaineen voimin, ja niiden sytyttäminen erityisesti sateella ja tuulella oli vaivalloista. Sytyttämisestä huolehti Naantalin poliisi apunaan kaupungin renki tai palovahti.

Suuri harppaus eteenpäin tapahtui joulukuussa 1912, jolloin kaupunkiin saatiin yhdeksän sähköllä toimivaa katulamppua. Muutaman vuoden kuluttua katulamppuja oli jo lähes sata.