Lokakuun esine 2025

Naantalin museon lokakuun esineenä on nauhapirta

Erilaisia käsin tehtyjä nauhoja on käytetty laajasti entisaikoina. Nauhoista on saatu käytännön hyötyä, lahjoja ja koristeita. Toisinaan nauha on voinut kertoa kunniasta tai henkilön asemasta yhteisössä. Erityisesti asusteissa nauhat ovat ennen olleet käytössä niin miehillä kuin naisilla. Pirtanauhat ovat kauneudessaan olleet pienimuotoista kansantaidetta, joissa väriyhdistelmistä kootut kuviot ovat päässeet näyttävästi esille.

Satojen vuosien tekniikka

Nauhapirran ikä ja alkuperä on mysteeri. Sen synnystä ei ole säilynyt tietoa, jolla nauhapirta voitaisiin ajoittaa tiettyyn paikkaan syntyneeksi. Arveluna on kuitenkin, että nauhapirta voi olla hyvin vanha väline. Nauhapirtaa tiedetään käytetyn Keski-Euroopassa varhaiskeskiajalla vuoden 400 aikoihin. Pohjoiseen nauhapirta on levinnyt keskiajan kuluessa vuosien 1150–1550 aikana. Nauhapirran leviämistä edisti se, että tekniikka oli helpompi kuin toinen nauhatekniikka, laudoilla kutominen. Suomessa pirtanauha oli 1800-luvulla suosituin nauhalaji. Nauhojen käyttö hiipui 1900-luvun alussa. Pirta on yleensä tehty puusta ja pirtanauhojen materiaalina on käytetty perinteisesti villaa. Pirtanauhoissa käytetyt kuosit ovat selvästi aikaisemmaksi ajoittuvia kuin pirtanauhatekniikka. Esimerkiksi Suomessa perinteiset kuviot saattoivat olla muunnelmia esihistorian aikaisista malleista.

Nauhan valmistus

Pirtanauhoista on käytetty vironvyö- eli poimittunauha- tai ripsinauhamalleja. Tavallisessa nauhapirrassa langat pujotellaan vuorotellen pinnojen väliin sekä pinnoissa oleviin reikiin. Tässä malli muodostuu loimilankojen järjestetyistä väreistä, joista muodostuu palttinasidos, joka näyttää ripsiltä. Tästä juontaa nimitys ripsinauha. Vironvyö eroaa ripsivyöstä siinä, että vironvyössä kuvio muodostetaan poimimalla oikeat langat kuviota varten. Leveämmän nauhan valmistamiseen tarvittiin myös leveämpi pirta. Leveämpi ja koristeellinen nauha oli arvokkaampi kuin kapeampi ja vähemmän kuvioitu nauha.

Koristeellinen pirta

Kuukauden esineenä oleva pirta on koristeltu, eli työvälinettä todennäköisesti arvostettiin. Esine on valmistettu 1800-luvun alkupuolella. Pirran on alun perin omistanut naantalilainen Anna Christina Willant, jonka nimi on musteella kirjoitettu esineeseen. Myöhemmin pirran on saanut lahjoituksena vielä kaksi henkilöä. Pirtaan on myös kirjoitettu pidempi teksti, mahdollisesti saatesanat. ”Fast tiden är stundom svår och tung så kom ihåg att du är ung, tiden snart förlider” (suunnilleen: ”Vaikka välillä on vaikeaa ja raskasta, muista kuitenkin että olet nuori, ja että aika kuluu nopeasti”).  Museolle esine tuli lahjoituksena 1910–1920-luvun taitteessa esinekeräysten yhteydessä.