Tammikuun esine 2020

keskellä naispaperinukke ja kummallakin puolella paperista irti leikattuja vaatteita

Tammikuun esine 2020

Naantalin museon tammikuun esine on 1950-luvun painettu paperinukke vaatteineen. Juuri 1950-luku oli suomalaisten painettujen paperinukkejen kulta-aikaa ja useat nuorille suunnatut lehdet julkaisivat niitä takakansissaan. Paperinukkejen lisäksi lehdissä oli muita leikattavia kuvia, joista osa koottiin kolmiulotteiseksi. Aiheina oli mm. seimi, eläinhahmot, nuken kalusteet. Paperinukkejen suosiota kasvatti se, että ne olivat edullisuutensa vuoksi lähes kaikkien saatavilla, ja niitä saattoi helposti valmistaa itse.

Näyttelijöitä ja kuuluisuuksia

Filmitähdet ja kuuluisuudet olivat suosittuja aiheita. Näiden vaatteisiin ja asusteisiin kuului näyttäviä turkiksia, iltapukuja koruineen, tennis- ja ratsastuspukuja sekä kauniita kenkiä ja käsilaukkuja. Paperinukkejen aiheet heijastivat omaa aikaansa ja sen muoti-ihanteita. Esimerkiksi jatkosodan aikana painettiin Lotta-aiheisia nukkearkkeja, joissa kuvattiin lottien toimintaa ja vaatetusta. Nuket toimivat samalla opetusmateriaalina.  

Englantilainen mannekiini

Paperinuket keksittiin 1700-luvun lopun Englannissa. Tämän vuoksi niitä kutsuttiin aluksi englantilaisiksi mannekiineiksi. Niiden leviämistä muualle Eurooppaan edesauttoi painotekniikan ja väripainon kehittyminen. Ensimmäiset paperinuket eivät olleet tarkoitettuja lasten leikkeihin vaan niiden avulla havainnollistettiin erilaisten vaatteiden ulkonäköä ja ne toimivat malleina muodin esittelyyn.

Paperinuket yleistyivät leikkivälineinä 1800-luvulla ja tällöin ne saapuivat myös Suomeen. Meillä nuket valmistettiin aluksi itse. Nukkemalleja leikattiin ulkomaisista lehdistä. Painettuja paperinukkeja valmistettiin meillä 1900-luvun alkupuolelta. Ensimmäinen kotimainen valmistaja, joka valmisti nimenomaan paperinukkeja, oli Kirjokuva Oy Tampereelta. Merkittävin valmistaja oli Tilgmann Oy, joka tuotti Suomeen ulkomaisia paperinukkesarjoja.