Heinäkuun esine 2025

Naantalin museon heinäkuun esine on täi- eli kaksoiskampa.

Kampa on tehty sarveisaineesta, kuten täikammat usein ennen olivat. Myös puu, luu, muovi ja metalli ovat olleet paljon käytettyjä valmistusmateriaaleja. Nimitys kaksoiskampa tulee siitä, että piikkejä on molemmilla sivuilla, toisella tiheämmin ja toisella harvemmassa. Harvapiikkistä puolta käytettiin takkujen setvimiseen.

Museon kampa on vuodelta 1931, luku on raaputettuna toiselle puolelle. Ilmeisesti se jossain vaiheessa on ollut hukassa, sillä toiseen kylkeen on kaiverrettu ”Lea kadotti kamman 1934.”

Täit

Vaikka monet syöpäläiset ovat nykyisin lähes hävinneet, päätäi voi yhä hyvin. Täiden ja syöpäläisten edessä koko kansa oli ja on yhdenvertainen, se ei valikoi ihmisiä sukupuolen, iän tai yhteiskuntaluokan mukaan. Täikammoille on edelleen käyttöä.

Täit nähtiin aiemmin sairauden ja kuoleman enteinä, toisaalta merkkinä hyvästä verestä.  Tiedetään, että joissain Euroopan maissa vanhemmat olivat iloisia, jos lapsella oli päätäitä, silloinhan lapsi oli pakosta terveverinen. Täihin tiedetään liittyvän Suomessa erikoisiakin uskomuksia, kuten että pieni lapsi saattoi jäädä mykäksi, jos tämän päätäit tapettiin.

Aikanaan uskottiin, että syöpäläiset kehittyivät yliluonnollisilla tavoilla esimerkiksi ryömimällä ihmisen ihosta esiin. Toisaalta yhdeksi niiden syntytavaksi mainittiin ihmisen suru. 1800-luvulla korostui käsitys, että täit ja syöpäläiset syntyvät liasta, vaikka oli jo todistettu niiden saavan alkunsa lisääntymällä. Huono hygienia ja siivottomuus loivat toki olosuhteet erilaisille loisille. Tekstiilien harva pesuväli antoi puitteet vaatetäille, jotka levittivät mm. pilkkukuumetta.

Torjuntataistelua

Täitä vastaan on taisteltu mm. täikammalla, ajelemalla hiukset, elohopeasalvalla ja myöhemmin hyönteismyrkyillä, kuten DDT:llä.

Päästä täitä etsittiin alkujaan katsomalla ja käsin etsimällä sekä harjaamalla. Sittemmin käyttöön tuli tiheä kampa. Jokaisesta talosta löytyi ennen aikaan täilauta, jonka päällä hiuksista löytyneet täit tapettiin. Myös peukaloa nimitettiin leikillisesti täintappajaksi, kun sen kynnellä litistettiin täit kuoliaaksi lautaa vastan. Vaatetäit hävitettiin viemällä tekstiilit ulos ja poimimalla täit tai vaatteet saunotettiin.

Mistä kampa?

Kampoja valmistettiin kotona, niitä tekivät käsityöläiset ja 1900-luvulta alkaen niitä valmistettiin yhä suuremmissa määrin teollisesti. Omatekoiset olivat usein puusta tai sarveisaineesta, teolliset muovia ja metallia. Nyt jo kadonnut ammattilainen kammantekijä valmisti entisaikaan erilaisia kampoja. Materiaaleina he käyttivät pääosin sarvia, tavallisimmin lehmän- ja häränsarvia. Raaka-aineet kammantekijä hankki teurastamosta tai nahkureilta. Kaksois- eli täikampoja he valmistivat runsaasti. Ne tehtiin kotimaisista sarvista, pienehköt lehmänsarvet riittivät näihin hyvin.