Saaristomerellä kartoitettiin laajasti merellistä luontoa – Naantalin saaristossakin yllättäviä tuloksia

Metsähallituksen meritiimi ja konsultit sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun ja Naantalin kaupunkien konsultit tekivät yhteensä huimat noin 500 sukelluslinjaa Saaristomerelle. Kartoitukset ovat osa kansallista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa Velmua.

Yllättäviä meriajokasesiintymiä ja harvinainen punalevähavainto

Kartoituksissa tehtiin yllättäviäkin havaintoja, Metsähallitus kertoo tiedotteessaan. Hieno yllätys oli, että meriajokasniittyjä (Zostera marina) löytyi monilta uusilta paikoilta, ja monet vanhojen, jo tiedossa olleiden niittyjen, levinneisyysrajat laajenivat.

Erityisen ilahduttavaa oli, että Rymättylän ja Velkuan alueelta tehtiin uusia meriajokashavaintoja. Alueella lajia on tavattu lähinnä yksittäin, ja suurin osa havainnoista on kymmenen vuoden takaa. Airiston keskiosista lajia tavattiin nyt kahdesta paikasta ja edelliset havainnot ovat 1970-luvulta!

Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista, ja sen esiintymät tarjoavat elinympäristöjä monille muille lajeille. Luontotyyppinä se on vaarantunut Suomessa.

Jännittävä löytö oli myös todennäköisesti ensimmäinen havainto Acrochaetium-suvun punalevästä Suomessa. Aiemmin tätä levää on löytynyt lähimmillään Ruotsin länsirannikolta. Lajia löytyi ainakin kolmelta eri alueelta, ja sen on mikroskooppinäytteistä varmistanut Lajitietokeskus. Näyte on menossa vielä DNA-sekvensointiin, jolloin saadaan lopullinen varmuus asiaan.

Monilajisia ja kauniita alueita löytyi paljon, mutta toisaalta myös kuollutta, hapetonta ja vain Beggiatoa-rikkibakteerin valtaamaa pohjaa. Heinäkuun tyyntä hellejaksoa vaivasivat sinilevät eli syanobakteerit.

Naantalin tulokset ilahduttavia

Naantalin ympäristönsuojelussa ollaan iloisesti yllättyneitä tuloksista myös Naantalin omistamien merialueiden osalta.

– Naantalin omistamien vesialueiden osalta kartoitettiin Naantalin kaupungin teettämänä kahdeksan linjaa, ja lähes jokaisesta linjasta löydettiin erittäin uhanalaisia lajeja sekä valtava määrä elämää. On mahdollista, että meriajokasta on todellisuudessa enemmänkin, kuin mitä PEMMA-linjoissa todettiin, ja tältä osin kartoituksia kannattaisi vielä tulevaisuudessa tarkentaa. Vedenalainen luonto ei näy päällepäin, mutta sillä on merkittävä vaikutus Saaristomeren ekosysteemin hyvinvoinnille, toteavat kaupungin ympäristönsuojelusta vastaavat Saija Kajala ja Pilvi Virolainen.

Työ Saaristomeren PEMMA-alueiden tunnistamiseksi jatkuu asiantuntijoiden ja Saaristomerikuntien työpajojen merkeissä. Lopullinen kartta-aineisto ja uusien PEMMA-alueiden kuvaukset julkaistaan Itämeripäivänä 27.8.2026.

Lisätietoa Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Velmusta (ymparisto.fi)

Kuva: Metsähallitus, Laura Piiroinen