Syyskuun esine 2018

Naantalin museon syyskuun esine on Naantalin kaupunkiseurakunnan väestönlaskenta-tilasto vuodesta 1900. Vastaavanlainen on laadittu myös Naantalin maaseurakunnan väestöstä.

Väestönlaskenta

Väestönlaskenta on toimenpide, jolla valtio hankkii tilastotieteellistä tietoa väestöstään. Sitä käytetään yhteiskunnan rakenteen ja tapahtuvien muutosten kuvaamiseen ja suunniteluun. Väkiluku- ja väestörakennetilastoja on laadittu Suomessa vuodesta 1749 lähtien. Seurakuntien papit täyttivät vuosittain yhteenvetotaulut väestöstä. Vähitellen väestölaskennan tietosisältö ei enää vastannut tilastojen käyttäjien tarpeita. Lisäksi kirkonkirjojen tiedot olivat usein vanhentuneita, kun esimerkiksi seurakunnasta poismuuttaneista ei saatu tietoja.

Väestönlaskentataulukko Naantalista vuodelta 1900

Naantalin tilaston on laatinut v.t. kirkkoherra Mikko Katila, ja sen on tarkastanut ja hyväksynyt tuomiorovasti Gustaf Dahlberg. Laskenta on kohdistunut naantalilaisiin, joiden syntymävuodet ovat 1815–1900. Naantalin kaupunkiseurakunnan väkiluku oli tuolloin 401 miehenpuolta ja 506 vaimonpuolta. Tämä kaupunkilaisten lukumäärä sitten pilkottiin osiin. Neljä naantalilaista naisenpuolta oli syntynyt vuonna 1815, eli kunnioitettava 85 vuoden ikä. Vauvoja syntyi vuonna 1900 23 kappaletta (mp 12, np 11).

Ensimmäisessä tilastossa väestö on jaettu syntymävuoden, naineen ja naimattoman säädyn, sekä sielun- ja ruumiinvikain mukaan. Luettelosta löytyvät lesket ja erotetut, sokiat, kuuromykät, muitten pahempain ruumiinvikain alaiset sekä heikkomieliset ja mielipuolet. Tarkasti ja realistisin sen ajan sanakääntein kirkkoherra on väkensä laskenut. Tilastoja voitaneen tulkita sairauksien osalta myös iän tuomin rajoituksin. Eroaminen kyseisessä vuosihaarukassa oli tuiki harvinaista vuoden väestölaskennassa 1900, kolme kappaletta, kaikki naisia.

Toiseen tilastoon on listattu huonekunnat jäsenten lukumäärän mukaan. Huonekunnat mahtuvat yhden hengen (99 kpl) ja 15 hengen (1 kpl) välille. Väestöstä 180 miehenpuolta ja 196 vaimonpuolta oli syntyperäisiä naantalilaisia. Naantalissa asui vuonna 1900 suomen-, ruotsin-, venäjän-, saksan- ja vironkielisiä asukkaita.

Väestöä on tilastoitu myös sivistyksen mukaan. Yli 15-vuotiaista luku- ja kirjoitustaitoisia oli 128, alle 15-vuotiaista 29. Henkilöitä, joilla oli kansakoulusivistystä korkeampi sivistys yli 15-vuotiaissa oli 16 ja alle 15-vuotiaissa 5. Tilaston mukaan lukutaito on ollut yleisempää kuin kirjoitustaito. Laskutaidosta ei ole erikseen mainintaa. Lukutaidottomia yli 15-vuotiaita ei ollut, rippikoulu varmaan selittää tuon asian.