Toukokuun esine 2023

Toukokuun esine on taiteilija Axel Haartmanille kuulunut olkinauhasta punottu ja ompelemalla viimeistelty lippalakki. Pyöreä kupu on värjäämätöntä ja lippa harmaaksi värjättyä olkea.
Olki on monipuolinen materiaali. Siitä voidaan valmistaa palmikoimalla, käsin kutomalla tai koneella käyttö- ja koriste-esineitä kuten hattuja, alustoja, liinoja sekä tehdä himmeleitä ja muita koristeita. Olkihattu oli suosittu päähine niin 1800-luvun lopulla kuin 1910–1930-luvuilla.

Taiteilija

Axel Haartman syntyi 14.1.1877. Hän kasvoi kartanoympäristöissä Kemiönsaarella ja Sauvossa. Äiti Hedvig oli yksi Wreden sisaruksista Wiikin kartanosta ja isä Hugo Haartman omisti Axelin lapsuudessa Saustilan kartanon. Axel opiskeli mm. Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä ja P.S. Kröyerin oppilaana Kööpenhaminassa. Myöhemmin taideopinnot jatkuivat Italiassa, Münchenissä ja Pariisissa.

Axel Haartman avioitui 1898 taidetta opiskelevan Hedvigin, os. Stolpen kanssa. Muutamaa ulkomaanvuotta seurasi useita vuosia Turussa. Haartman toimi Victor Westerholmin kanssa opettajana taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Pariskunta osallistui aktiivisesti kulttuurielämään. Axel istui Turun kaupungin historiallisen museon johtokunnassa vuosina 1908–1914. Hänet koettiin kulttuuripersoonana ja tämän aseman hän säilytti koko elämänsä. Täällä alkoi myös Haartmanin pitkä ura muotokuvamaalarina. Uransa alkuaikoina Axel oli ahkera monitoimija, joka suunnitteli erilaisia pienpainatteita: mainoksia, menyitä, julisteita ja kuvituksia. Lisäksi hän suunnitteli huonekaluja, tapetteja, kaakeliuuneja, hautamonumentteja ym.

Haartmanin kuvataiteessa hänen kehittynyt herkkyytensä kuvien ja tunnelmien suhteen pääsee parhaiten esiin nopeissa luonnoksissa, varsinkin kevyissä pastelleissa.

Ja naantalilainen

Vuodesta 1912 Axel työskenteli kymmenen vuoden ajan Helsingissä mm. Stenmanin taidesalongissa. Vuoden 1922 lopulla hänet kutsuttiin intendentiksi Turun taidemuseoon. Pariskunta päätti asettua Naantaliin, jossa Hedvigin veli toimi lääkärinä. Vuonna 1925 valmistui Erik Bryggmanin suunnittelema klassisen tyylin koti ja ateljee. Sisustus on kuitenkin Haartmanin käsialaa. Tässä kodissa pariskunta asui loppuelämänsä.

Muutettuaan Naantaliin Axel meni mukaan Naantalin museoyhdistyksen toimintaan. Hän oli innokas ja aktiivinen jäsen ja mukana useissa hankkeissa, kuten rahoituksen keräämisessä museorakennusta varten. Haartman toimi pitkään museoyhdistyksen puheenjohtajana ja oli museonjohtaja vuosina 1928–1929. Yhdessä Jalmari Suomisen kanssa hän kirjoitti museolle oppaan.

Vuonna 1939 järjestettiin muistojuhla, jota varten Haartman maalasi Naantalin ensimmäisen museojohtaja Ilmari Mannisen muotokuvan. Samalla hän lahjoitti taulun museolle. Lisäksi Axel Haartman piirsi museolle viirin, suunnitteli adressin ja kuului museoyhdistyksen komiteaan, joka toimeenpani iltamia. Axel Haartmanin innosta museotyötä kohtaan kertoo hyvin katkelma hänen vuonna 1968 yhdistykselle osoittamastaan kirjeestä: ”Olen onnellinen ja kiitollinen että minulle on suotu tilaisuutta voimani mukaan tehdä työtä Naantalin ja sen muistojen eduksi.”