Naantalin historiaa

Pienoismallissa luostarikirkon alttarilla piispa siunaa uuden nunnan

Naantalin kaupungin historia alkoi 1400-luvulla, kun Ailostenniemeen perustettiin luostari ja sen alaisuuteen kaupunki. Täljen vuoden 1438 kirkolliskokous teki ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta Ruotsi-Suomen valtakunnan itäiseen osaan. Luostari perustettiin ensin Maskuun, jossa paikka kuitenkin todettiin huonoksi. Seuraavaksi paikaksi ehdotettiin Perniön Pyhäjokea, jonne luostaria ei koskaan rakennettu. Kuningas Kristoffer antoi virallisen suostumuksensa silloisen Raision Ailostenniemeen rakennettavalle luostarille 23. elokuuta vuonna 1443 päivätyllä vahvistuskirjalla. Birgittalaisia sääntöjä noudattanut luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat kauppapaikan privilegiot.

Pyhiinvaelluskohde

Luostarista tuli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde. Maan valtaherrojen, porvareiden ja talonpoikien vierailut vaurastuttivat kaupunkia monin tavoin. Mikael Agricolan ja uskonpuhdistuksen myötä luostarin merkitys romahti. Luostarin toiminta lakkasi, kun viimeinenkin nunna kuoli 1500-luvun lopulla.

Aallonpohjassa

Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli aallonpohjassa. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna. Vuonna 1628 Luostarikirkko ja kaupunki paloivat. Pietari Brahen ansiosta uudelleen vahvistetut privilegiot toivat hieman piristystä kaupungin elämään, mutta vain hetkeksi. Ainoastaan nunnilta opittu sukankudonta näytti tuovan tuloja kaupunkilaisille. Parhaimmillaan sukkia kudottiin jopa 25.000 paria vuodessa. Niitä vietiin myytäväksi Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Vuoden 1723 valtiopäivillä ehdotettiin Naantalin kauppaoikeuksien poistamista ja kaupungin porvareiden siirtoa Turkuun. Ehdotus hylättiin ja Naantali sai näin lisää uskoa tulevaisuuteensa.

Naantalin aurinko nousee

1750-luvun lopulla Naantaliin rakennettiin tullihuone. Tullihuoneen porttia koristi puinen aurinko; sittemmin kuuluisa Naantalin Aurinko. Naantalin auringon loisteessa alkoi myös naantalilainen kylpylätoiminta. Professori Petter Elfving keksi ensimmäisenä Viluluodon lähteen parantavan veden. Vesi auttoi mm. päänsärkyyn, halvaukseen, rintasärkyyn, luulotautiin, horkkaan, röhkään ja kihtiin. Veden varassa ollut liikeyritys tyrehtyi, mutta Luolalanjärven rannalla Viluluodon lähteen äärellä aloitti seuraavan vuosisadan alussa kylpylä.

Vilkasta seuraelämää

Vasta kylpylätoiminta Ailostenniemessä vuodesta 1863 alkaen käänsi Naantalin uuteen kukoistukseen. Erilaiset kylvyt sekä huvi- ja seuraelämän vilkkaus toivat Naantaliin taas tuhansia vierailijoita ulkomaita myöten. Tuomisinaan Naantalissa käyneillä oli usein Lindbomin sisarusten valmistamia Naantalin nukkeja tai Naantalin piparkakkuja.

Kultaranta ja vauraus

Hienon tunnustuksen vieraanvaraisuudestaan ja kauneudestaan Naantali sai vuonna 1922, kun Kultarannan huvilatilasta tehtiin tasavallan presidentin kesäasunto. Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan uusi käyttötarkoitus auttoi Naantalia saamaan mantereen ja Luonnonmaan yhdistävän sillan. Presidentti Svinhufvudin mukaan Ukko-Pekaksi nimetty silta oli aikoinaan yksi maamme pisimmistä ja sen siltapaviljongista avautuneet maisemat henkeäsalpaavat.
Jatkosodan aikana etsittiin paikkaa Valtion polttoainevarastolle. Naantalin sijainti sekä hyvät ja syvät väylät ratkaisivat asian länsirannikon pikkukaupungin hyväksi. Kun vastaperustettu Neste Oy valitsi vuonna 1948 sijoituspaikakseen Naantalin, oli muiden helppo seurata esimerkkiä.

Taloudellinen kukoistus

Valtion viljavarasto, Imatran Voima Oy ja Mobil Oy auttoivat Naantalin ennennäkemättömään taloudelliseen kukoistukseen yhdessä jo aiemmin Naantaliin kotiutuneiden Juurikassokeri Oy:n ja Naantalin Saha Oy:n kanssa. 1960-luvulla alkanut Suomen ja Ruotsin välinen autolauttaliikenne korosti entisestään Naantalin merkitystä satamakaupunkina. Naantali oli jonkin aikaa jopa Suomen suurin tuontisatama.

Naantali tänään

Naantali kylpylöineen ja muumimaailmoineen on edelleen vauras teollisuuskaupunki. Vuoden 2009 alussa tehdyn kuntaliitoksen myötä Naantalin kaupunkiin liittyivät saaristopitäjät Rymättylä, Merimasku ja Velkua. Vuonna 2011 osakuntaliitos siirsi vielä Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 neliökilometriä, loput vesialuetta. Naantalista on tullut suomenkielisen saariston suurelta osaltaan kattava "tuhannen saaren kaupunki". Se ei ole unohtanut nunnaluostariaan, sukkiaan, piparkakkujaan, eikä varsinkaan aurinkoaan. Näiden lisäksi saariston elämäntapa ja perinteet sekä ainutlaatuinen luonnonympäristö ovat tuoneet oman merkittävän lisänsä kaupungin nykyisyyteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Tutustu nykyiseen Naantaliin numeroina.

lateral-image-left
Talvikalastajat kauhovat haaveilla silakkaa nuotasta

Rymättylän historiaa

Rymättylä on tunnettu vanhana kalastuspitäjänä, vanhimmat dokumentit ovat 1200-luvulta. Rymättylä liittyi Naantalin kaupunkiin vuonna 2009.

lateral-image-right
Mies kiinnittää laivaa laituriin meren pärskyessä

Velkuan historiaa

Velkua itsenäistyi vuonna 1863 ja tunnettiin pitkään Suomen pienimpänä suomenkielisenä kuntana. Velkua liittyi Naantaliin vuonna 2009.

lateral-image-left
Vaakuna kaupungintalon ulkoseinässä

Naantalin vaakuna

Tunnetko Naantalin mustakeltaisen vaakunan? Vaakunassa on viite Naantalin latinankieliseen nimihistoriaan.

lateral-image-right

Asiasanat

Kulttuuri ja vapaa-aika
Kulttuuri