Rymättylän historiaa

Rymättylässä on vahvat talonpoikaisperinteet ja kylä on sijainnut Turku–Tukholma-laivareitin varrella jo varhaisina aikoina. Kalastuspitäjänä Rymättylä tunnettiin jo varhain. Kalastusta koskevia tuomareiden säädöskirjeitä on ollut jo 1200-luvulla. Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkon vanhin osa peräisin 1300-luvulta.

Monet keskiaikaisten sukujen jäsenet ovat asuneet Rymättylässä. Muun muassa Suomen piispa Mikael Agricola on omistanut kartanon Airismaalta.

Rymättylästä tehtiin purjehduksia Tukholmaan 1500-luvulta 1800-luvun alkuun asti. Matkoja tehtiin ns. kuuteilla, joilla kaupattiin erilaisia talonpoikaistuotteita ja ostettiin mm. suolaa. Merenkulun perinteitä jatkoivat 1960-luvulla Saukko-sillilaivat, joiden Islannin vesiltä tuoma saalis kattoi lähes 80 % koko maan sillin kulutuksesta. Perinteitä jatkoi pitkään Röölässä sijaitseva sillitehdas BoyFood Oy, jonka osti vuonna 2012 Orkla Foods Finland Oy. Toiminta Rymättylässä päättyi vuonna 2014.

Vuonna 1970 valmistui Särkänsalmen silta, jonka seurauksena Rymättylän pääsaaresta Otavasta on kiinteä tieyhteys Naantalin Luonnonmaalle ja edelleen mantereelle. Vuonna 1999 valmistunut Kirveenrauman silta jatkoi kiinteän tieyhteyden Airismaan saareen.

Rymättylän kunnan vaakuna

Vaakunan selitys:

"Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3:." 
Silakat symbolisoivat kunnan tärkeää elinkeinoa, kalastusta, ja tähdet kunnan yhdeksää huomattavimpaa saarta.
Ehdotuksen oli laatinut konttoripäällikkö Gustaf von Numers.
Rymättylän kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan ja vaakunaselityksen 16.12.1952 ja se vahvistettiin sisäasiainministeriössä 18.12.1953.

Rymättylän historia -kirjat

Rymättylän kunnan kotiseutu- ja museolautakunta teki lokakuussa 1964 kunnanvaltuustolle aloitteen pitäjänhistorian aikaansaamiseksi. Sopimus pitäjänhistorian kirjoittamisesta tehtiin lehtori Eeva Matinollin kanssa 11.6.1968. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1982 ja seuraavat painokset 2000-luvulla. Ensimmäiseen Rymättylän kunnan ja seurakunnan vuonna 1965 perustamaan historiatoimikuntaan kuuluivat sotilasmestari Armas Kallio, emäntä Kerttu Lähteenmäki, maanviljelijät Teuvo Länsiö, Keijo Saari, Martti Saarisalo ja Pauli Suominen, ruustinna Elli Suominen ja opettaja Veikko Normaja.

Asiasanat

Kulttuuri ja vapaa-aika