Luolalanjärven luontopolku ja lintutornit

Ajankohtaista: Luolalanjärven luontopolulla on kävijämääräseuranta käynnissä. Seurantaan liittyen mm. lintutorneilla on postilaatikot, joissa on seurantavihko. Toivomme, että kirjaatte käyntinne vihkoon, jolloin saamme tiedot lintutornilla kävijöistä.

Luolalanjärvi sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Järveä kiertää luontopolku ja järven rannalla on kaksi lintutornia, joista toiseen on rakennettu kulkuramppi. Näin myös liikuntarajoitteisilla on mahdollisuus päästä torniin. 

Kulkurampillinen torni sijaitsee järven keskustan puoleisella reunalla osoitteessa Järveläntie 10, ja toinen torni järven itäpuolella osoitteessa Laidunpolku 33. Järveläntiellä ja Laidunpolulla on pienet parkkialueet, ja niiltä pääsee kiertämään luontopolulle.

Järven ympäristön kulkureittien pituus on kaikkiaan noin 3 kilometriä. Armonlaaksontien ja Laidunpolun lintutornin välillä on pitkospuut. Myös muilta osin polulla on kulkua helpotettu. Polut voivat vuodenajasta riippuen kuitenkin olla osittain märkiä ja huonokulkuisia. Pääosin polku myötäilee järven rantaa, mutta itäpuolella reitti kulkee metsäisessä maastossa. Järveen ja reitteihin voi tutustua omatoimisesti. Myös koulut ja päiväkodit ovat löytäneet järven, omalla lähialueella voi opetella luonnontuntemusta, retkeilyä ja kalastusta.

Perustiedot

Luolalanjärvi on kooltaan noin 25 ha. Järven keskisyvyys on 1,6 m ja syvin kohta 5,3 m. Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä selvitettiin vuosina 1996-1997 ja kasvillisuutta ja pesimälinnustoa vuosina 2003-2004. Järven historia sekä sijainti teollisuuden, peltojen ja teiden ympäröimänä näkyy monin tavoin järven tilassa sekä järven ja sen ympäristön kasvillisuudessa ja eläimistössä. Järvi on erittäin rehevä, jota ilmentää mm. järven kasvi- ja eläinlajisto ja kalasto.

Järvi ei enää vuosikymmeniin ole ollut luonnontilainen. Vuonna 1953 järven veden korkeutta alettiin säännöstellä ja järvestä on otettu raakavettä teollisuuden tarpeisiin. Järven rantoja on voimakkaasti muokattu ja osa länsipuolen rantaviivasta on täytemaata.

Historia

Luolalanjärvellä on pitkä ja arvokas historia, joka liittyy sekä Naantalin kylpylä- että teolliseen kauteen. Järvi oli kummastakin päästä yhteydessä mereen 1000-luvun jälkipuoliskolla, jonka jälkeen se aikojen saatossa on kuroutunut merenlahdesta järveksi.

Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa juuri Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Savi otettiin Luolalanjärvestä.

Järven pohjoisranta on alavaa peltomaata. Pohjoisrannalla on toiminut emäntä- ja karjatalouskoulu 1940-luvulta alkaen. Järven eteläinen ympäristö kehittyi teollisuusalueeksi 1950- ja 1960- luvuilla, jolloin alueelle perustettiin Juurikassokeri Oy:n sokeritehdas, Valtion Viljavaraston siilot, Mobil Oil Oy:n voiteluainetehdas ja Imatran Voima Oy:n voimalaitos.

Linnusto

Luolalanjärvi on ollut suosittu kohde lintuharrastajien keskuudessa. Järvellä ja sen ranta-alueilla pesi v. 2003 26 lajia, 85 paria (harvinaisuuksina mm. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista mustakurkku-uikku sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainituista lajeista pensastasku). Järvellä on suuri merkitys muuttoaikoina linnuston kerääntymis- ja ruokailualueena. Keväisin voi järvelle kerääntyä telkkiä ja tukkasotkia kerrallaan muutamia satoja.

Rehevissä järvissä viihtyvien surviaissääskien kuoriutuessa keväällä voi järvelle kerääntyä sadoittain kalatiiroja ja pääskyjä surviaissääskijahtiin. Juuri muutolta saapuneiden ja pesintäänsä aloittavien pääskyjen tankkauspaikkana järvi on erittäin tärkeä. Syysmuuton aikana Luolalanjärvi on yksi Lounais-Suomen merkittävimpiä uiveloiden kerääntymisalueita. V. 2003 järvellä havaittiin parhaillaan samanaikaisesti 64 uiveloa.

Kasvillisuus

Ihmistoiminta ja erityisesti järven korkeat ravinnepitoisuudet näkyvät myös alueen kasvillisuudessa. Järvessä kasvaa runsaana ravinteisuutta ilmentävää karvalehteä. Rantaviivan muokkauksen myötä luontainen kasvillisuuden vyöhykkeisyys on monin paikoin hävinnyt, ja säännöstelyn seurauksena rantaviiva on muuttunut ja vaikuttanut lajiston runsaussuhteisiin. Järveä ympäröivät pensaikot, joista laajimmat ja yhtenäisimmät sijaitsevat länsirannalla. Muita järveä ympäröiviä kasvillisuustyyppejä ovat luhtaniityt järven pohjois- ja paikoin länsirannoilla sekä tervaleppälehdot järven eteläpäässä. Kauempana rantaviivasta kasvaa pieni katajaketo. Myös muutamia muita pienialaisia, mutta lajistollisesti arvokkaita ketoja sijaitsee järven läheisyydessä.