Kuukauden esine

paperiarkki, jossa vierekkäin värikkäitä kuvia Naantalin nähtävyyksistä.

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11. 

Naantalin museon kesäkuun esine on arkillinen kirjeensulkijamerkkejä. Arkin merkkeihin on kuvattu Naantalin tärkeimmät nähtävyydet. Vielä nykypäivänäkin ajankohtaisia, vaikka aikaa merkkien ilmestymistä on kulunut kymmeniä vuosia. Nämä “aurinkokaupunki”-kirjeensulkijamerkit ovat todennäköisesti 1950-luvulta. Niiden tarkoitus on ollut markkinoida Naantalia ja kylpylää. 

Kirjeensulkijamerkki ei ole postimerkki, vaan kirjeisiin tai kortteihin liimattava hyväntekeväisyysmerkki, jolla kerätään varoja jonkin asian hyväksi.  Kirjeensulkijamerkit olivat paitsi hyväntekeväisyyttä, usein myös aatteellista merkitystä sisältäviä propagandaa. Näistä tunnetuin ja historiallisessa mielessä merkittävin oli Hagelstamin julkaisema Vaakunamerkki, jonka suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. 

Vaakunamerkki 

Ensimmäisen, ei postimerkkinä toimivan merkin suunnitteli Akseli Gallen-Kallela ja sen kustansi kirjakauppias Wenzel Hagelstam. Merkki tuli myyntiin vuonna 1900. Myös surumerkin nimellä tunnetun merkin tarkoituksena oli ilmaista lähetysmaa ulkomaanpostissa, koska postimerkistä se ei enää ilmennyt. Suomalaisten postimerkkien käyttäminen kiellettiin 1. toukokuuta 1891. Surumerkin tarkoituksena oli paitsi protestoida omien postimerkkien lakkauttamista vastaan, myös osoittaa ulkomaille menevissä lähetyksissä, mistä ne olivat peräisin. Käyttöön otetuissa uusissa venäläisissä merkeissä ei ollut lainkaan merkittynä Suomi. Surumerkki kiinnitettiin varsinaisen postimerkin viereen. 

Kirjeensulkijamerkki 

Ensimmäisenä kirjeensulkijamerkin keksi tanskalainen postivirkailija Einar Holboll vuonna 1903. Tanskan kuninkaallinen postilaitos julkaisi ensimmäisen joulumerkin vuonna 1904. Saadut varat käytettiin vaikeasti sairaiden, etenkin tuberkuloosia sairastavien lasten hoitoon. Joulumerkkien myynti osoittautui kannattavaksi varainhankintakeinoksi kansallisille tuberkuloosin vastustamistyöhön perustetuille yhdistyksille. Vähitellen idea merkistä levisi ensin muihin pohjoismaihin ja myöhemmin eri puolille maailmaa. 

Suomessa Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys julkaisi ensimmäisen joulumerkin vuonna 1912 ja myöhemmin vuosittain vuodesta 1926 vuoteen 2001. Vuodesta 1927 alkaen joulumerkeissä oli tunnuksena punainen kaksoisristi, joka oli hyväksytty tuberkuloosin vastustamistyön yleismaailmalliseksi tunnukseksi kansainvälisessä konferenssissa Berliinissä vuonna 1902. Joulumerkkejä piirsivät monet tunnetut taiteilijat, mm. Väinö Blomstedt, Martta Wendelin, Signe Hammarsten-Jansson ja Erik Bruun. 

Erityisiä hyväntekeväisyysmerkkejä tuberkuloosityön hyväksi oli julkaistu Suomessa jo aikaisemmin. Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys julkaisi ensimmäisen Akseli Gallen-Kallelan piirtämän viiden pennin hintaisen hyväntekeväisyysmerkin vuonna 1908. Tuberkuloosin vastustamistyön hyväksi ympäri vuoden myytäviä merkkejä julkaistiin myös vuosina 1908, 1910, 1915 ja 1921. 

 

 

Aikaisempia kuukauden esineitä

Vuosi 2020

Tammikuun esine 2020

Helmikuun esine 2020

Maaliskuun esine 2020

Huhtikuun esine 2020

Toukokuun esine 2020

Vuosi 2019

Tammikuun esine 2019

Helmikuun esine 2019

Maaliskuun esine 2019

Huhtikuun esine 2019

Toukokuun esine 2019

Kesäkuun esine 2019

Heinäkuun esine 2019

Elokuun esine 2019

Syyskuun esine 2019

Lokakuun esine 2019

Marraskuun esine 2019

Joulukuun esine 2019

Vuosi 2018

Tammikuun esine 2018

Helmikuun esine 2018

Maaliskuun esine 2018

Huhtikuun esine 2018

Toukokuun esine 2018

Kesäkuun esine 2018

Heinäkuun esine 2018

Elokuun esine 2018

Syyskuun esine 2018

Lokakuun esine 2018

Marraskuun esine 2018

Joulukuun esine 2018

Asiasanat

Kulttuuri ja vapaa-aika
Museot